Jos elämässä tapahtuu jotakin, mitä ei ehdi bloggaamaan tai muuten vain virtuaalisesti jakamaan, niin onko se oikeasti tapahtunut...? Hmm... Olen siis takaisin koneen äärellä mutta voin vilpittömästi suositella tietokoneetonta viikkoa ihan kenelle tahansa, saapi uutta perspektiiviä elämään! :)
 |
| Tässä jyväskyläläinen kummityttöni Pinja sekä Aurelia :) Aurelia ekaa kertaa "isojen" keinussa. |
.
Tämä tauko siis johtui tyämatkasta Jyväskylään. Olen sen verran vanhanaikainen, että en kuljeta nettiä mukanani. Mikä tuntuu olevan ihan hyvästä välillä :) Jyväskylä on mukava paikka. Varmaankin siksi olen aina tykännyt siitä, kun mummoni asuu siellä ja lapsena oli aina huippua olla mummolassa. Kävimme äitienpäiväyllätyksenä hänen luonaan tälläkin reissulla. Mummoni on mainio teräsmimmi, lähenee jo 90-vuotispäiväänsä, mutta edelleen virkeä ja terve ja ajassaan kiinni. Vai kuinka monta 90-vuotiasta facebookkaajaa tunnet? Täytyy sanoa, että olen hyvin iloinen näistä geeneistä! :)
 |
| Isomummu ja Aurelia. |
Jyväskylä on lisäksi kaunis kaupunki ja siellä on helppo mennä paikasta toiseen kävellen tai pyöräillen. Saatiin lainaksi lastenistuimellinen fillari, ja siitäkös Aurelia tykkäsi! :) Tänne on mukava tulla syksyllä taas!
Olipas muuten hauska yhteensattumakin! Tiesin, että Jyväskylässä on terveyshihhulipiireissä arvostettu
Shasa-niminen baari, joten päätin etsiytyä sinne. Siellä tilasin SunFire -nimisen pirtelön, joka oli varmaankin litran kokoinen. Huh... Sitä ei ihan yhdellä kulauksella juotukaan, joten jäin istuskelemaan tyhjään baariin ja mietin, että tämänhän piti olla kaikkien terveyshihhuleiden kohtaamispaikka, joten missä kaikki ovat? No, yhtäkkiä eräs helsinkiläinen hyvinvointipioneeri pöllähti paikalle, luuli tulleensa peruskahvilaan. Katsoi hetken ympärilleen ilahtuen:
"Tää on vissiin joku luomumesta?". Johon huikkasin:
"No moi! Juu, tää on vähän kuin Kampin CocoviBaari!" Tyyppi oli tietysti ihan innoissaan tästä yllätyksestä ja varmaankin myös yllätyksestä nähdä minut siellä. Siinä sitten ideoimme kaikenlaista innostavaa yhteistyötä hänen hyvinvointijuttujen ja minun rentoutuskonserttieni välillä! Todella inspiroiva "sattuma". Tai kuten henkilö tuumasikin yhteentörmäyksestämme
"Kaikella on tarkoituksensa, en usko sattumaan!". Niinpä! Kerron näistä kuvioista sitten lisää, kunhan ideat saavat vähän enemmän konkreettista muotoa :)
.
Kun saavuimme junalla takaisin Helsinkiin oli rautatieasema muuttunut kukkivaksi puutarhaksi! Aivan mielettömän hieno idea! Tällaista juuri moderni katutaide kuuluisi ollakin, siis sellaista, mikä tuo ihmisille iloa, hyvää mieltä ja rauhallisen nautinnollista oloa! Aivan erilainen tunnelma koko paikassa, paljon rauhallisempi ja myöskin hiljaisempi mutta omalla tavallaan kovin paljon elävämpi. Kyllä luonto on ihmeellinen juttu! Kannattaa käydä ihastelemassa vaikkei olisi matkustamassakaan, puutarha on vissiin ainakin juhannukseen asti siellä. Toivottavasti olisi pysyvästi! Kävellessämme Kamppiin vastaan tuli pari hevosvankkuria. Ihan kuin luonto olisi vallannut kaupungin :) Ja ihmiset olivat innoissaan :)
 |
| Monta uteliasta otusta. |
.
Aurelian kanssa on mukava matkustaa. Hän on ihan huippua seuraa, maailmanmatkaajan ainesta. Löytää kiinnostavaa tekemistä tilanteessa kuin tilanteessa. Eikä kyllästy jos äiti haluaa käydä kahvilla, päinvastoin hän välillä jopa pyyti, että eikö voitaisi käydä vähän kahvittelemassa välillä :) Ja tokihan Aurelia aina saa oman kahvikupposensa (jossa tietenkin Aurelia-kahvia, eli vettä).
 |
| Pikkurilli oikeaoppisesti pystyssä <3 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti