Hyvä, pahempi, paras.

En todellakaan ole aina iloinen enkä joka kerta positiivinen. Välillä vituttaa ja ärsyttää aivan sikana. Kuitenkin ajattelen, että "hyvä" ja "huono" kuuluu ihmiselämään ja vuorottelee kuten muutkin asiat. Tiedättehän, päivä ja yö, kesä ja talvi, sisäänhengitys ja uloshengitys, aktiivisuus ja lepo... Ilman toista ei ole toista. Jos ei hengitä sisään, ei voi hengittää myöskään ulos. Kun Darth Sidious kuolee ei ole enempää tarinaa. Jos shakkilaudassa on vain valkoisia ruutuja, ei ole peliä. Mistä sitten on kyse? Miksi taistella huonoa vastaan, jos se kuitenkin kuuluu normaaliin vuorovaihteluun? 

Välillä mustaan ja välillä valkoiseen ruutun. Paitsi lähetti.

Oikeastihan kyse ei ole huonoa vastaan taistelemisesta, vaan hyvän löytämisestä jokaisesta tilanteesta. Nimittäin varjo ja valo, jos näitä symboleja käytän, ovat hieman erilaisia luonteeltaan. Pienikin valo valaisee pimeän huoneen, mutta pieni varjo ei pimennä valoisaa huonetta. Varjon luominen valoisassa huoneessa ei ole vaikeaa. Sen voi tehdä vaikka omalla kädellä. Mutta valon luominen pimeään (ilman keinotekoisia apuvälineitä), siinä saa jo jotakin tehdäkin! Se on taito, jota kannattaa harjoitella. Pimeys on mitä hienoin harjoittelutilaisuus ja mahdollisuus oppia jotakin valosta ja me voisimme ottaa siitä hyödyn irti. Pimeys on siis aivan eri luokan mahdollisuus kuin valo. Me tarvitsemme sitä ja se kuuluu elämään. Ilman sitä emme voi oppia valon etsimistä ja löytämistä. Tässä kohti on myönnettävä, että olen lueskellut Deepak Chopran kirjaa nimeltä Varjominä. Kiinnostava teos juuri tästä aiheesta!

Entäs käytännön tasolla? Kun vituttaa, itselleni helpoin tapa sietää tilannetta on ottaa etäisyyttä. Aika usein lähden niinsanotusti vetämään tai ellei se ole mahdollista laitan korvatulpat korviin. Timeout. Tehokasta olisi yrittää katsoa tilannetta niin objektiivisesti kuin mahdollista. Normaalitilanteessa minun on aivan helppoa katsella itseäni ikään kuin "etäältä". Suuttumuksen keskellä se on kuitenkin kaikkea muuta. Vähän kuin olisi jäänyt sormi oven väliin. Siirräppä siinä ajatuksia objektiiviselle etäisyydelle ja tarkkaile analyyttisesti omia tuntemuksia! Ei mikään turhan helppo nakki se. Mutta näissä viime päivien kiemuroissa onnistuin ainakin osittain, ja siitä olen vilpittömän iloinen! Haluan muistaa sen tilanteen, kun istuin itsekseni ja kihisin kiukusta ja kaikin voimin ponnistelin, jotta saisin tietoisuuteni siirrettyä edes puolen metrin päähän kehostani. Hienoa oli, että ylipäätään muistin koko objektiivisuustekniikan ja että onnistuin niinkin paljon keskittymään siihen. Olipas tehokkaan tuntuinen treeni! "Huonot" tilanteet kannattaa ottaa hyvänä harjoitusvastuksena!

Ja sekoitetaan pakkaa vielä lisää. Hyväksi kutsutaan sitä, mikä on huonompaa vaihtoehtoa parempi. Parempaan asiaan verrattuna hyvä taas on huonompi. Sekin on siis suhteellista. Jolloin absoluuttista hyvää (tai pahaa) ei ole olemassakaan. No huh huh!!! Eiköhän tässä ollut nyt riittävästi tästä aiheesta...

Löysin maailmankaikkeuden viidakosta kaksi yhteensopivaa palasta. Siitä syntyi tämä.

Ja tein pitkästä aikaa raakakakun. Tai no, raaka kermavaahtoa lukuunottamatta. Sitä kun en ole vielä raakana löytänyt.

Pohja manteli-saksanpähkinä-rusina-mössöä (liotetaan ja blendataan, lisätään aavistus suolaa). Tumma täyte mustikka-banaani-raakakaakao-kookosöljy-mössöä. Punertava täyte mansikka-avokado-maca-stevia-kookosöljy-mössöä. Kuorrutus luomukermavaahtoa. Juju raakakakun hyydyttämisessä on kookosöljy. Helppoa! Mössö voi olla melkein mitä vain. Siihen sekoitetaan vesihauteessa sulatettu kookosöljy, kaadetaan vuokaan ja laitetaan jääkaappiin hyytymään. Helppoa :) Ja terveellistä :P

On hienoo!

Moi taas! :) Halusin vain kertoa, että nyt on kesä <3

Hämmästyttävä bussimatka

Nousin vaunujen kanssa iloisena bussiin. Kuski oli huonolla tuulella ja alkoi valittaa, että opettelisin tekemään käsimerkin kunnolla. Ihmettelin, missä vika, olinhan sentään näyttänyt käsimerkin kaksi kertaa, kun bussi ei meinannut pysähtyä. Olin kuulemma näyttänyt merkkiä väärällä kädellä (pidin vaunuista kiinni toisella). Ensin aloin jänkäämään vastaan, että kyllä muut kuskit ovat ymmärtäneet käsimerkin ihan helposti, mutta se vain lisäsi vettä myllyyn. Koska olin vielä melkein hyvällä tuulella ja halusin säilyttää iloisen mielentilan päätin, että tämä turha ja lapsellinen vänkäys loppukoon. Miettiessäni mitä oikein sanoisin, kuulin suustani pulpahtavan iloisella äänellä "Hei, jos sun tarvii valittaa, niin valita vain. Otan kaiken vastaan!". Kylläpäs hiljeni kuski :) Ja itsekin hämmästelin itseäni. Tällaista lähestymistapaa voisin käyttää jatkossakin :)

.

Parvekkeeni ruusu on raskaana :) Hihiii :) Ja aika moni muukin kukka! Eikä vain täällä minun parvekkeellani, koko maa on täynnä niitä! Voi tätä kevään ja kesän ihanuutta!!! Lähetän kuskille lämpimiä ajatuksia ja toiveita, että hänkin pääsee pian liikkuvasta kopperostaan ulos ihanaan luontoon :) Taidan lähteä itsekin tuonne auringonpaisteeseen. Toivottavasti sinäkin pääset! <3

Oijoijoi!

Oijoijoi!!! Kylläpäs tulikin ihan oikea KESÄ! Tänään ei ollakaan paljoa muuta tehty kuin barefoottailtu :) Melkein meinasin pestä ikkunat, mutten löytänytkään ikkunan avaajaa... Joten päädyin sitten nautiskelemaan elämästä :D

Iiiik! Onks tää kylmää??

 .

Ei muuten oo yhtän kylmää!

.

Ei näitä palleroita voinut estää uimasta :) No, hauskaa heillä ainakin oli!

.

Rantsupiknikki

.
Menimme rannalle pyörällä, palleroiset pyörävaunussa. Heti kun päästiin liikkeelle, alkoi vaunusta kuulua laulua. "Syödään, juodaan, tip tap tip tap tipetipe tip tap. Tip. Tip. Tap." :D

.
Nyt on punaiset olkapäät. Ihan parasta :)

Ja pakko vähän hehkuttaa maadoitustakin :) Luin sitä kirjaa vähän lisää ja homma on yllättävän yksinkertainen. "Sähköinsinöörit tietävät, että maan pinta sykkii negatiivisesti latautuneita vapaita elektroneja. Lääketieteen tutkijat eivät tienneet sitä, mutta he kyllä tiesivät, että keho on luonteeltaan sähköinen ja että vapaat radikaalit ovat positiivisesti varautuneita molekyylejä tulehduksen, kudosten tuhoutumisen ja sairauksien ytimessä."  Yksi plus yksi on, että maadoituksen avulla saadaan kehossa oleva haitallinen positiivinen varaus purettua. Vapaat radikaalithan on juuri niitä (positiivisesti varautuneita) pahiksia, mistä pitäisi päästä eroon. Maadoittuminen on lisäksi ihan superhelppoa. Sen kun tökkää varpaat multaan tai menee pitkälleen ruohikkoon tai vaikkapa mereen kahlaamaan niin johan sähkövaraukset purkautuu! Kengät ovat pahiksia, koska ne eristävät sähköä, ja positiivinen sähkövaraus ei pääse purkautumaan. Näin siis sanoi maadoituskirja. Sen ainakin tiedän, että hiekkarannalla köllöttely tekee todella hyvää ja paljain jaloin kahlaaminen virkistää! Kyllä maadoittuminen on kivaa :)

Voi Kukka!

Nyt on kyllä niin kesä, että pakko se on uskoa! :) Erityisen ilahduttavia ovat tienvarsien keltaistakin keltaisemmat voikukat. Se väri tunkeutuu sieluun. Niinku hyvällä tavalla :)

Paljasjalkatouhu sai ihan uuden ulottuvuuden kun raotin hieman tämän maadoituskirjan kantta. Jos yhtään hyvinvointijutut kiinnostaa, niin tämä on kyllä must. Paljasjalkailu ja kaikenlainen luonnossa oleilu on aina ollut minulle iso juttu ja tavallaan olen jo tiennyt tuon, mitä kirjassa sanotaan. Mutta kirjaa on hyvin kiinnostava lukea, koska se on tieteellisesti kirjoitettu (vaikka huuhaaksi voisi äkkipäätä luulla).

Jo ennen kirjan lukemista pääsin tosissani barefoottailemaan, ja kyllä tekikin hyvää! Kävimme kaverini mökillä ja oli niin lämmintä, etten vain pystynyt pitämään kenkiä jalassa. Siinä siis koko päivä meni ihanasti ulkoillen ja pihahommia tehden. Ja ihan nätin punerruksenkin sain olkapäihin :) En muistanutkaan kuinka luontevasti tulee oltua koko päivän ulkoilmassa kun mökkeilee. Voi kyllä teki hyvää! Miten ulkoilma ja luonto (ja maadoittuminen!) voikaan olla niin huippua!

Jos tämä ei ole kesää, niin mikä sitten! :)

.

Meillä on pöydällä lukuisten voikukkien lisäksi myös kaunis tulppaani. Pieni tyttö rakastaa poimia kukkia ja... voi ei... tietysti piti se kaikkein hienoin poimia. Vastoin kaikkia äidin ohjeita. Voi miten tuollaisia pieniä tyttöjä kasvatetaan???
.

Tämän virneen varmasti siskoni tunnistavat... Mistä lie tuollaisen keksinyt... ;D

.

No, ainakin yksi juttu on tässä kasvatuksessa mennyt toistaiseksi oikein hyvin. Aurelia nimittäin mankuu kaupassa terveellisiä naposteltavia. Kuten beibi-appelsiinia. Ei tarvittu huutopotkuraivareita, kyllä äiti mielellään mandariinin ostaa <3

.

Oih, ja kävin pitkästä aikaa myös ulkona treenaamassa! Juoksin meren rannalle, missä aurinko laski kultaisena ja lämmittävänä. Siinä oli puistonpenkki ja se oli tämänkertainen kuntosalini. Millaisen treenin voikaan saada aikaiseksi yhdellä penkillä, huh huh! Tässäpä:

Hyvyyttä jälleen ilmassa!

Jos elämässä tapahtuu jotakin, mitä ei ehdi bloggaamaan tai muuten vain virtuaalisesti jakamaan, niin onko se oikeasti tapahtunut...? Hmm... Olen siis takaisin koneen äärellä mutta voin vilpittömästi suositella tietokoneetonta viikkoa ihan kenelle tahansa, saapi uutta perspektiiviä elämään! :)

Tässä jyväskyläläinen kummityttöni Pinja sekä Aurelia :) Aurelia ekaa kertaa "isojen" keinussa.

.

Tämä tauko siis johtui tyämatkasta Jyväskylään. Olen sen verran vanhanaikainen, että en kuljeta nettiä mukanani. Mikä tuntuu olevan ihan hyvästä välillä :) Jyväskylä on mukava paikka. Varmaankin siksi olen aina tykännyt siitä, kun mummoni asuu siellä ja lapsena oli aina huippua olla mummolassa. Kävimme äitienpäiväyllätyksenä hänen luonaan tälläkin reissulla. Mummoni on mainio teräsmimmi, lähenee jo 90-vuotispäiväänsä, mutta edelleen virkeä ja terve ja ajassaan kiinni. Vai kuinka monta 90-vuotiasta facebookkaajaa tunnet? Täytyy sanoa, että olen hyvin iloinen näistä geeneistä! :)

Isomummu ja Aurelia.

Jyväskylä on lisäksi kaunis kaupunki ja siellä on helppo mennä paikasta toiseen kävellen tai pyöräillen. Saatiin lainaksi lastenistuimellinen fillari, ja siitäkös Aurelia tykkäsi! :) Tänne on mukava tulla syksyllä taas!

Olipas muuten hauska yhteensattumakin! Tiesin, että Jyväskylässä on terveyshihhulipiireissä arvostettu Shasa-niminen baari, joten päätin etsiytyä sinne. Siellä tilasin SunFire -nimisen pirtelön, joka oli varmaankin litran kokoinen. Huh... Sitä ei ihan yhdellä kulauksella juotukaan, joten jäin istuskelemaan tyhjään baariin ja mietin, että tämänhän piti olla kaikkien terveyshihhuleiden kohtaamispaikka, joten missä kaikki ovat? No, yhtäkkiä eräs helsinkiläinen hyvinvointipioneeri pöllähti paikalle, luuli tulleensa peruskahvilaan. Katsoi hetken ympärilleen ilahtuen: "Tää on vissiin joku luomumesta?". Johon huikkasin: "No moi! Juu, tää on vähän kuin Kampin CocoviBaari!" Tyyppi oli tietysti ihan innoissaan tästä yllätyksestä ja varmaankin myös yllätyksestä nähdä minut siellä. Siinä sitten ideoimme kaikenlaista innostavaa yhteistyötä hänen hyvinvointijuttujen ja minun rentoutuskonserttieni välillä! Todella inspiroiva "sattuma". Tai kuten henkilö tuumasikin yhteentörmäyksestämme "Kaikella on tarkoituksensa, en usko sattumaan!". Niinpä! Kerron näistä kuvioista sitten lisää, kunhan ideat saavat vähän enemmän konkreettista muotoa :)

.

Kun saavuimme junalla takaisin Helsinkiin oli rautatieasema muuttunut kukkivaksi puutarhaksi! Aivan mielettömän hieno idea! Tällaista juuri moderni katutaide kuuluisi ollakin, siis sellaista, mikä tuo ihmisille iloa, hyvää mieltä ja rauhallisen nautinnollista oloa! Aivan erilainen tunnelma koko paikassa, paljon rauhallisempi ja myöskin hiljaisempi mutta omalla tavallaan kovin paljon elävämpi. Kyllä luonto on ihmeellinen juttu! Kannattaa käydä ihastelemassa vaikkei olisi matkustamassakaan, puutarha on vissiin ainakin juhannukseen asti siellä. Toivottavasti olisi pysyvästi! Kävellessämme Kamppiin vastaan tuli pari hevosvankkuria. Ihan kuin luonto olisi vallannut kaupungin :) Ja ihmiset olivat innoissaan :)

Monta uteliasta otusta.

.

Aurelian kanssa on mukava matkustaa. Hän on ihan huippua seuraa, maailmanmatkaajan ainesta. Löytää kiinnostavaa tekemistä tilanteessa kuin tilanteessa. Eikä kyllästy jos äiti haluaa käydä kahvilla, päinvastoin hän välillä jopa pyyti, että eikö voitaisi käydä vähän kahvittelemassa välillä :) Ja tokihan Aurelia aina saa oman kahvikupposensa (jossa tietenkin Aurelia-kahvia, eli vettä).

Pikkurilli oikeaoppisesti pystyssä <3

Huli hei!

Halusin vain sanoa, että olen onnentyttö kun minulla on niin paljon elämää, etten ehdi bloggailla ;) Kevät on sellaista aikaa, että hyviä asioita on helppo löytää ihan kaikkialta. Joten seuraavaa kirjoitusta odotellessa, bongaa itse ;)

Itselläni tulossa illalla Deep Relaxing Sounds bassokvartetilla ja sieltä Jyväskylään soittohommiin :) Huli hei!

Päivän päätteeksi

Tällainen bloggaaminen on aika hyvä asia. Nytkin istuskelen tässä ja mietin, mitä kaikkea hyvää tänään on tapahtunut. Erinomainen tapa se! Voi mennä hyvällä mielellä nukkumaan, kun päällimmäisenä mielessä on päivän kohokohdat. Ja todellakin hyvää löytyy aina. Ei tietenkään joka päivä saa lottovoittoa mutta iloa on vaikka missä arkisissakin asioissa.

Esimerkiksi tapasin tänään kotiäitikaverin ja Aurelian ikäisen lapsensa pitkästä aikaa. Aurinko paistoi ja välillä oli niin lämmintä, että takki sai kyytiä. Lähdimme mieheni kanssa yhdessä työntelemään Aurelian päiväunikärryjä. Kävelimme pitkin kauniita merenrantoja ja valkovuokkojen täyttämiä metsiä. Oli niin lämmintä, että tunsin pakottavaa tarvetta riisua hikiset kenkäni. Kyllä jalat tykkää kävellä maan pinnalla! Ja miten vapauttava tunne kävellä metsäpolkuja ilman kenkiä! Ja keikkapuhelinkin on pirissyt. Aika hieno päivä! Ja ihan kohta pääsee nukkumaan. Loistavaa :)

Kevätparvekkeen ensimmäinen ihan itse kasvatettu kukka!

.

Mitä hyvää sinulle on tänään tapahtunut, mitkä olivat sinun päiväsi kohokohdat? :)

Supervoimia

Voihan superkuu! Jotain se ihan varmasti vaikutti, koska tein uskomattoman itseni ylittämisen tänään kuntosalilla. Vedin nimittäin elämäni ensimmäisen puhtaan leuan! Olin näyttämässä toiselle treenaajalle, että "näin vauhtia ottamalla saan kyllä leuan, mutta näin (suorilta käsiltä) en saa" ja sitten luulin näyttäväni, kuinka en saa leukaa, mutta yhtäkkiä tunsinkin itseni kevyeksi sainkin ihan helposti vedettyä sen leuan! Ja sitten tämä toinen treenaja näytti aivan saman tempun ja veti myös elämänsä ensimmäisen puhtaan leuan! Siinä kyllä leuat loksahtivat auki molemmilla :) Ja superkuunkin muistin vasta paljon myöhemmin. On se ihmeellistä. Vanhan kansantarun mukaan kananmunan saa tasapainoteltua pysymään pystyasennossa vain kevätpäiväntasauksen aikana. Joskus lapsuudessa testattiin, ja ihmeellistä kyllä se piti paikkansa. Jotain näissä taivaankappaleiden vetovoimissa on :)

Parveke näyttää ihanan elävältä tällaisena harmaana sadepäivänä.

Aurelia ja mummo piirtää äitibambeja.

.,

Aika usein kun kerron olevani virallisesti työtön, niin ihmiset ottavat sen harmillisena asiana. Todellisuudessa olen hyvin onnellinen tästä tilanteesta! Olisi aika harmillista olla töissä joka päivä 8h. Se on aivan älyttömän pitkä työaika! En oikeastaan edes käsitä, miten enin osa ihmisistä jaksaa sellaista vuodesta toiseen. Olen onnellinen kun voin olla paljon kotona ja minun on mahdollista tehdä taiteellista työtä ja soittaa. Tuntuu, että voin ihan oikeasti "toteuttaa itseäni", kuten se kuuluisa klisee kuuluu. Rikastumaanhan sillä ei ehkä pysty, mutta who cares, elämässä on tärkeämpiä asioita! <3

Aurelia sai pyörän. Nykyiset potkupyörät ovatkin pyöräilemään oppimisen kannalta paljon älykkäämmät kuin ennenvanhaiset apupyöräsysteemit. Ja tietysti hyvä tasapainottava superkuu ;)

Aurelia itse muisti yhtäkkiä, että päässä kuuluu olla kypärä. Fiksu tyttö :)

.

Hyvän mielen asioita

Nyt on aika tarttua blogihaasteeseen, jonka sain Pihiltä Naiselta. Tuossa linkki hänen blogiinsa, jos kiinnostaa tietää, mitä kaikkea kivaa voi tehdä puoli- tai täysin ilmaiseksi! :) Haaste on Hyvän mielen asioita, ja siinä on tarkoituksena listata 10 asiaa, joista pitää. Niitä löytyykin tuolta tunnisteista aika monen monta. Yritän valita tähän kymmenen vähiten kliseistä :)

1. Värähtely. Tuo hassun yksinkertainen fysiikan ilmiö, jota ilman ei olisi olemassa aikaa eikä tilaa. Eli ei siis mitään meidän tuntemaamme elämää tai olemista. Kaikki on värähtelyä. Simppeliä. Loppupeleissä. Hyvät vibat tuo hyvän mielen. Ja hyviä viboja voi kuka tahansa tuottaa :)

Tässä verrataan erilaisia tähtiä (vas) soittimiin. Kuva tähtitiedesivulta.

2. Hiljaisuus. Kun bussihyrinä lakkaa, tuuletin suljetaan, kiljukaulat hiljenevät ja kuuluu ehkä vain hieman luonnon ääniä. Se tuntuu kuin silkkiseltä kosketukselta korvassa! Balsamia. Taivaallista. Ihanaa!

3. Inspiraatio. Kun se iskee, niin tuntee itsensä kätilöksi. Kun tuotan jotakin inspiraation vallassa, niin tuntuu suorastaan kummalliselta laittaa se omiin nimiini. Sehän vain tuli minun kautta! Jostakin muualta! Sellaisen vastaanottaminen tekee nöyräksi. Hyvällä tavalla.

4. Luonto. Luontohan on sitä, millainen maa-planeetta alunperin on ollut. Se on jotenkin... luonnollinen paikka! ;)

Hakusanalla "Natural nature"

.
5. Onnistuminen. Kun elämäpalapelin muutama palanen loksahtaa kohdilleen, siitä tulee aivan mielettömän hyvä mieli! Varsinkin mitä enemmän sen eteen on tehnyt töitä. 

6. Värit. Imen väreistä voimaa. Vaikkapa kun katselen keltaista kukkaa, niin aivan kuin hengitän keltaista väriä nenän kautta sisääni.

7. Valinta. Varsinkin hyvä ja onnistunut valinta. Elämme valintojen jatkumossa, joten meillä on joka sekunti mahdollisuus tehdä se hyvä valinta!


8. Kirjat. Siis hyvät kirjat. Etenkin sellaiset, jotka polttelee laukussa ja kun vihdoin pääsee lukemaan, niin ei malttaisi lopettaa millään. Suosikkejani ovat viime aikoina olleet monenlaiset elämäntapaoppaat, mutta kiinnostavin ja mukaansatempaavin tähän mennessä on ehdottomasti ollut Robert Monroen Mahtava matka. Tarina, jota ei kyllä ihan joka päivä kuule.


9. Liikunta. Yleensä Sippoin Wellnessiä, kahvakuulaa ja Zwow:ia. Setti, mistä tulee hiki ja hyvä mieli.

Arvata saattaa, kuka valloitti uuden minitrampoliinimme :) Hauskaa liikuntaa sekin!

 .

10. Terveyshihhulointi. Kun joku on kiinnostunut jostain hyvinvointiin liittyvästä asiasta ja asia liippaa aluetta, jonka tunnen, niin innostun valtavasti. On ihanaa, kun pystyy auttamaan ihmistä auttamaan itseään! Ja terveenä oleminen on kyllä laadukkaan elämän perusta :)

Terveyshihhulin vappugrillaukset. Folioissa bataatteja :P

 .

Tämä blogihaaste menee eteenpäin. Haastan mukaan seuraavat hyvän mielen blogit:

http://sportslady-h.blogspot.com
http://lennokkaatkuulat.blogspot.com
http://hhjuoksu.blogspot.com 
http://korunaika.blogspot.com/
http://www.jennyhenriksson.com/blog/