Näytetään tekstit, joissa on tunniste kosmetiikka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kosmetiikka. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Onnellisen ulalla

Istuin hiekkalaatikon reunalla katsomassa Aurelian kakkutouhuja ja tunsin itseni kovin väsyneeksi. Mietin, miten jaksaisin aloittaa vänkäämisen kotiinlähdöstä. Tuijotus oli jähmettynyt ei-mihinkään enkä jaksanut ajatella. Yhtäkkiä pieni tyttö tuli kasvojeni eteen, katsoi koiramaisen sympaattisesti ja sanoi "Mamma tröttis" (äiti väsy). Voi pientä <3 Niin osasi oikeasta narusta nykäistä <3 <3 <3 Jå, mamma e lite tröttis...


Meillähän ei ole telkkaria laisinkaan, joten olemme onnellisen ulalla siitä, mitä purkissa nykyään pyörii. Mutta Youtubessa on kaikki. Ja pienellä tytöllämme on mainio ohjelmamaku! Yhdessä naureskelemme katsoessamme pinguja, muumeja, nallepuheja. Hahaa, ihan huippu esim tämä Pingu lapsenvahtina. Eikä pelkästään musan takia :)





Shean hedelmiä.
Keksin mainion kosmetiikkaratkaisun. Yleensä olen käyttänyt kookosöljyä tai sheavoita ihon rasvaamiseen. Molempien koostumus on kuitenkin hieman ongelmallinen. Kookos on liian löysää ja raakashea liian tiukkaa. Siispä kokkailin hieman ;) Laitoin vesihauteeseen puolet molempia sulamaan ja sitten sekoitin tasaiseksi. Lisäsin vielä pari tippaa ruusuöljyä. Annoin jäähtyä huoneenlämpöiseksi ja kaadoin sitten vanhaan käsivoidepurkkiin. Purkki vielä hetkeksi jääkaappiin ja koostumuksesta tuli aivan huikean houkutteleva!!! Tämä toimii etenkin käsirasvana, talvella varmasti hyvänä yleisvoiteena. Voin suositella!


Ei näytä kummoselta, mutta tuntuu ja tuoksuu mahtavalta!


 
Tämän kesän musiikkileirillä heräsin yhtenä yönä ja unesta oli jäänyt soimaan kivan kuuloinen biisintynkänen. Raapustin sen vähän sinnepäin johonkin muistivihkoon. Tänään löysin tuon tekeleen ja mallailin sitä hieman ensin pianolla ja sitten bassolla. Aika kivaa! Tulispa tuollaisia unia useamminkin, sitähän vois ryhtyä biisejä tekemään :)

perjantai 22. heinäkuuta 2011

Voi vattu!

Lähdimme jälleen aamusta mustikkaan lähimetsään. Ja mitä löysimmekään! Valtavasti kirkkaanpunaisia vadelmia!!! Isoja ja makeita ja kokonaan madottomia! Löysimme toki myös mustikoita, niin paljon, että piti seuraavallekin kerralle jättää. Ja kaikki ihan polkujen varressa, jotain 200m päästä lähimmästä talosta. Vähän kyllä ihmetyttää... Tai ehkä se vain on tämä metsäläistausta, kai se on ihan normaalia, että oikea stadilainen hakee marjansa alepan pakastimesta tai korkeintaan torilta. No, hyvä vaan meidän kannalta sinänsä :)


Tätä tavaraa riittää! Tajusin ottaa kuvan vasta kun olin poiminut puolet pensaan marjoista!

Ihmeellistä on myös se, että kun kaupunki tai taloyhtiöt istuttaa jotain pensaita ja puita, niin niiden pitää olla myrkyllistä lajia. Esim koristeomenat ja eri pensaat. Samalla vaivallahan voisi istuttaa oikeita omena-, luumu- ym. puita ja viinimarja-, tyrni- yms. pensaita! Aurelia löysi maahan pudonneen koristeomenan ja aivan oikein tunnisti sen omenaksi. Onneksi ymmärsi, kun sanoin, että tuota omenaa voi kyllä pitää kädessä, mutta sitä ei voi syödä. Olisi kyllä ollut vielä hienompaa, jos se oliskin ollut ihka oikea kotimainen, syötävä omena...

Löysimme leikkipuiston vierestä (istutetun) upean, marjoja notkuvan pensaan, mutta eiköhän tämäkin ole joku myrkyllinen laji? Kertokaahan jos tiedätte mikä tämä on?



Metsäretkemme ansiosta saimme mahtavan lounaan. Partisjugurttia, mustikoita, vadelmia, kaakaonibsejä ja kuivattuja mulperin marjoja. Aivan sikahyvää!! :P


 
www.life.fi
Cocovin kookosöljy on pitkään ollut lopussa kaikista kaupoista, enkä ole viitsinyt ostaa muita merkkejä, koska ne ovat noin tuplasti kalliimpia. Lähimmästä pikku Life-kaupasta sain kuitenkin melkein samaan hintaan melkein vielä luomumpaa öljyä. Myyjä oli rento ja läiskäsi vähän ylimääräisiä leimoja leimakorttiini. Alelaarissa oli myös luonnonkosmetiikkapurteloita ja pitihän niitä saada. Hyväntuulinen myyjä antoi yhden purtelon vielä kaupan päälle. Kylläpä oli mukavaa ostella ;) Tässä siis ilmainen mainos kivalle kaupalle ja kauppiaalle!




















maanantai 23. toukokuuta 2011

Dramatiikkaa ja kosmetiikkaa

Ilmassa oli jännitystä ja dramatiikkaa kun lähdimme leikkipuistoon. Yllämme pörräsi helikopteri, joka pian laskeutui hiekka pöllyten muutaman kymmenen metrin päähän. Sitä vastassa oli paloauto sinisiä lamppuja vilkkuen. Ja tosi paljon pällistelijöitä kamerat kourissaan. Vierailun syy ei selvinnyt, sillä pelastusukot vain hengasivat siinä kentällä. Sitten alkoi salamointi ja kunnon jylinät päälle. Ja vettä kaatamalla. Aika elokuvameininkiä :) Oli kyllä jännää sekä äidille, että tyttärelle. Mutta ei jääty odottamaan helikopterin lähtöä, koska ainoastaan rattaissa oli sadesuoja ja äidillä alkoi olla kosteahkot tunnelmat...


Aurelia näyttää mistä helikopteri tuli.

Menimme leikkipuiston avoimeen päiväkotiin sadetta piiloon. Juuri sopiva maanantaipäivä. Sadetta, sisätiloissa hengailua ja kahvittelua. Taisi kuitenkin olla aika jännä tuo eilinen (konsertti) koska tunsin itseni henkisesti aika väsyneeksi koko päivän. Siispä leppoisa hengailu sopi enemmän kuin hyvin.

Olin juuri jättänyt Aurelian mummon hoiviin päiväunikävelylle ja nousemassa ratikkaan matkalla kohti musiikkiopistoa opettamaan kun ratikan ovesta astui ulos - minun oma rakas mieheni! :) Hauska pieni kaupunki tämä Helsinki. 

Varoitus! Seuraava teksti sisältää paasausta ;)

Okei, superfoodit on superkalliita. Mutta on se aika jännä juttu, että monet naiset laittaa ihan hullusti rahaa kosmetiikkaan, eikä välttämättä panosta syömisiinsä kovastikaan. Joku minipurkki megamahtavaseerumia menee helposti kaupaksi 80e hintaan. Sitä sitten hierotaan epäkuntoiselle iholle ja luullaan, että se jotenkin muuttaisi tilannetta. Tuli vain mieleen, että kannattaisiko ennemmin panostaa siihen, että iholla on laadukkaita rakennuspaloja jo alun alkaen? Jos laittaisikin rasvat, vitamiinit, proteiinit ja muut suusta sisään niin vaikutus ihoon - ja  kaikkeen muuhunkin! - olisi huomattavasti tehokkaampi. Ja lisäksi tosi paljon edullisempaa, vaikka panostaisi niihin rakennuspalikoihin käyttämällä kunnon superfoodeja.

Parhaimmat ihonhoitotuotteet löytyy jostain ihan muualta kuin kosmetiikkahyllystä. Voin lämpimästi suositella ihorasvoiksi sheavoita (myös nimellä karitevoi ja shea butter) sekä kookosöljyä. Sheavoi on tosi paksua tavaraa vaikka sitä laittaisi ihan vähän, eli aivan taivaallista kuiville käsille ja jaloille! Taas kookosöljy on ohutta ja miellyttävän tuoksuista ja sopii ohuelti siveltynä kasvoille ja dekolteealueelle. Mieltymyksen ja fiiliksen mukaan kumpaakin voi käyttää yleisvoiteena ihan mihin tahansa. Ja jos haluaa jotain kalliimpaa mutta toimivaa, niin raakakaakaovoi voisi olla sellainen. Kookosöljyä muuten kannattaa käyttää myös sisäisesti!


250g sheavoita maksaa 15e ja 1kg kookosöljyä 20e.