tiistai 10. tammikuuta 2012

Mitä ihmettä!!!


On kaksi tapaa elää. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on kuin kaikki olisi ihme. 
- Albert Einstein

Minun koko elämä on yhtä ihmettä! Ihmeitä tapahtuu aivan jatkuvalla syötöllä! Kokoajan lisää ja lisää ihmeitä, pieniä ja suuria! Tässäpä joitain päivän ihmeitä:

Nukuin melkein puolitoista tuntia pommiin ja ehdin silti viedä Aurelian hoitoon ja vielä ajoissa töihin (jumppalaan) vaikka piti vielä imettääkin siellä hoitopaikassa ennen lähtöä!

Niin, ihme sekin kyllä on, että edelleen imetän Aureliaa. Ajattelin kyllä alunperinkin, että imetän ainakin yhden vuoden suositusten mukaan, mutta kun vuosi oli mennyt ajattelin, että imetän nyt vielä sen aikaa kun tissi kelpaa. No nyt se onkin yhtäkkiä jo kaksivuotias ja olen miettinyt asiaa tarkemmin. Tulos on, että oman lajin maito, vieläpä aivan supertuoreena ja käsittelemättömänä kyllä ihan varmasti on lapselle hyväksi! Ei se ainakaan haitallisempaa voi olla kun lehmän tissimaidosta teollisesti valmistetut maidonkaltaiset litkut ;) Lisäksi (ihmis-)tissimaito on ilmaista, sitä on aina mukana, sitä on aina riittävästi, se on valmiiksi oikean lämpöistä ja voi olla varma, että se on pelkkää superfoodia! :) Lisäksi se tietysti on syliä, läheisyyttä, yhdessäoloa, hauskuutta ja lohdutustakin. Kukapa lapsi sellaisesta pilalle menisi? :) Ja nisäkkäisiin verrattuna ihmisen olisi luonnollista imettää jälkeläisiään jopa kolme vuotta. Luonto on viisas :)

Oiih, niin lämpöistä ja pehmeää! <3<3<3

Ihme, että löysin kirjastosta kiinnostavan kirjan! Yleensähän en löydä sieltä mitään. Caroline Myss: Ihmeellinen voima. Sieltä juuri löysin tuon Einsteinin ajatuksen. Ja paljon muita hienoja stooreja. 

Ja tosi ihme juttu, että olkapääni on kipeä! En tajua mistä se on tullut. Odottelen jo innokkaasti sitä ihmettä, että se paranee pian :D

Ihmeitä on kaikkialla. Katsoo vain ympärilleen. Vaikkapa tässä läppärin päällä, juuri nyt käsieni välissä oleva orgoniitti. Se vasta ihmejuttu onkin! Vai mitä sanot:

Kauniin näköisiä ainakin!
"Orgoniitit virrattavat kauttaan energiaa/orgoonia/chi´tä/pranaa ja muuntavat sitä harmoniseksi,
ne siis harmonisoivat ympäristönsä yleistä energiaverkostoa ja muuntavat mm.
erilaisten säteilylähteiden (ydinvoimalat, gsm-mastot, langaton viestintä ja voimakkaat
sähkölinjat) tuottaman epäharmonisen energian luonnolliseen harmoniseen muotoon
ja näin siis tuottavat harmonista orgoonia/energiaa."
http://orgonisaatio.fi

Siis aivan todella megasuperhuuhaata, eikö? Varsinainen ihmejuttu! Mutta ihan oikeasti tuo orgoniitti tuossa läppärin päällä tekee jotain! Esim läppäristä hohkaa lämpöä, paitsi orgoniitin ympärillä. Läppärin muutoin lämmin pintakin on aivan viielä orgoniitin alla. Sitten jos se on lähellä hiirtä, niin ruudulla oleva nuoli rupeaa väpättämään ja se loppuu heti kun sen orgoniitin ottaa pois. Kyllä se jotain tekee! Ihmejuttu!

Ihme ei ollut, että naapurit valittavat (lastenvaunuista tällä kertaa). Mutta ihme oli se, että pysyin kokoajan rauhallisena ja iloisena. Oikeastaan olo on kuin olisi vettä kaatanut siivilän lävitse. Tai vesi valui hanhen selästä. Ihan oikeasti! :D Valittakoot vain jos kerran siitä niin kovasti tykkää. Mutta minulla ei ole mitään velvollisuutta ottaa sellaista vastaan :) Tämä oli erinomainen oppitunti siitä, että hyvää mieltä ei voi ottaa pois jos en lähde sellaiseen mukaan! Minulla on joka hetki mahdollisuus valita haluanko kärvistellä vai iloita! :)


Oikeastaan sekin aika ihmeellistä, että juuri ennen tuota naapurikohtausta olin lukenut Wayne W. Dyerin kirjasta hyvin ilmaistun näkökulman (hieman lyhenneltynä): 

Valaistuneisuus eli rauha merkitsee sitä, että elät sovussa myös sellaisten mestariopettajien kanssa, jotka muistuttavat sinua siitä, että sinun on edelleen tehtävä työtä oman itsesi kehittämiseksi. Kiitä näitä mestariopettajia, jotka ovat tulleet elämääsi lasten, nykyisen tai entisen puolison, ärsyttävän naapurin (!!!), työtoverin tai vastenmielisen ventovieraan hahmossa. He muistuttavat siitä, missä suhteessa et vielä hallitse itseäsi.

Hehe hee :D :D :D Eikö vain saakin tällaisesta vähän niinkuin olla ylpeä itsestään!!? :D Onpas kutkuttava tunne :) Tai jos ylpeys on negatiivinen sana, niin sitten voisi sanoa, että olen niin onnellinen omasta onnistumisestani :) Tällainen ilmaisu on ainakin varmasti salonkikelpoinen ;)

Oijoi, ihmeitä on todella aivan mielettömän paljon kaikkialla ja kokoajan, en mitenkään voi luetella niitä kaikkia! Elämä on ääretön ihme!!! Ja tämä on vasta jäävuoren huippu! Ihan mahtavaa saada elää!!!! :)



maanantai 9. tammikuuta 2012

Tyhjiä hetkiä elämä täynnä

Lapsena yksi ärsyttävimmistä asioista oli, jos ei ollut mitään tekemistä. Sittemmin olen huomannut kuinka tärkeitä tällaiset hetket ovat luovuuden kannalta. Tänään minulla oli hetki, jolloin minulla ei ollut mitään tekemistä. Mummo <3 Aurelia nukkui päiväunia ja mummo työnteli vaunuja lumessa. Kun ei ollut muuta tekemistä lähdin ulos kävelylle. Reitti vei minut kahvilaan, jonne jäin hetkeksi lueskelemaan mielenkiintoista kirjaa. Ja sitten se tapahtui! Kotimatkalla aivot alkoivat yhtäkkiä suoltaa ideoita! Sain paljon uusia ideoita rentoutuskonserttejani varten! Se ilahdutti ja innosti kovasti, koska - kuten aiemmin jo kirjoitin - olen tuntenut itseni melko tyhjäksi ja väsyneeksi edellisten jäljiltä ja ollut hieman epävarma jaksanko hetkeen niitä enää järjestääkään. Nyt tuli niin hyviä ideoita, että ajatus konserttijärjestelyistä alkaa jo kutkuttamaan! :D Hienoa! Näin se elämä vie eteenpäin!


Luovuuden kannalta tyhjät hetket ovat tärkeitä. Siellä kahvilassa lukemani kirja oli hyvällä tavalla ajatuksia herättävä. Wayne W. Dyer: Vaikuta kohtaloosi. Tuli mieleen, että "tyhjän hetken" voisi optimoida, että tyhjän sijaan se olisikin supertyhjä ;) Eli sehän on sitten meditaatio. Olen pitkään miettinyt, että olisi varmastikin hyvästä luovuudelle ja kaikenlaiselle positiivisuudelle ja hyvinvoinnille jos meditoisi säännöllisesti. Kuitenkin ajatus meditaatiosta on tuntunut niin hankalalta ja vaikealta, että en ole edes uskaltanut kunnolla yrittää. Dyerin kirjassa oli kuitenkin niin helpon tuntuinen meditaatio-ohje, että seuraavan kerran kun "ei ole mitään tekemistä", niin aion uskaltautua meditoimaan. Ja jos ei muuten, niin järjestän itselleni sellaisen hetken, minullahan ihan oikeasti on siihen mahdollisuus. Niin, se kirjan meditaatio-ohje? Kas tässä:

Ryhdy meditoimaan keskittäen mielesi kaikkein korkeimpaan periaatteeseen, joka on maallisen elämän vähäpätöisyyksien tuolla puolen.

That´s it! Ei siis tarvitse vaikean kuuloisesti "tyhjentää mieltään" ja "olla ajattelematta mitään", vaan tietoisesti ohjata keskittymistään. Vaikuttaa mielekkäältä ja kokeilemisen arvoiselta!

Ei vaikuta yhtään hullummalta tuo meditaatiohomma!

Kahvilassa muistin myös taannoin tekemäni harjoituksen ja tein sen uudestaan. Voin lämpimästi suositella tätä jokaiselle. Helppo ja yksinkertainen ja erittäin mieluisa! Tein harjoituksen toista kertaa ja vastaukset olivat aivan toiset kuin ensimmäisellä kerralla! Näin se menee. Kirjoita paperille otsikko: "10 asiaa, joiden tekemisestä pidän, koska ne ovat hauskoja/kivoja/miellyttäviä" ja ryhdy täyttämään kohta kohdalta. Sitten kirjoita toinen otsikko "10 asiaa joista pidän, koska minusta tuntuu hyvältä jälkeenpäin" ja täytä nämä kohdat. Hommaan kuuluu, että ei pidä miettiä liikaa vaan nopeasti vain kirjoittaa ylös siinä järjestyksessä kuin päähän pälkähtää.

Muistan kun ensimmäistä kertaa tein harjoituksen (n kk sitten) ja se tuntui aluksi todella vaikealta. Tällä kertaa se olikin hyvin helppo ja juttuja tuli paljon enemmän kuin 10, en tiedä kuinka pitkä lista olisi tullut, ellei aika olisi loppunut kesken (puhelin soi, Aurelia oli herännyt ja minut tilattiin kotiin). Jännää on huomata ero näiden listojen välillä, moni asia yllätti etenkin jälkimmäisessä listassa.

Tältä näyttivät tämän päivän listat:

10 asiaa, joiden tekemisestä pidän, koska niiden tekeminen on hauskaa ja miellyttävää:
1. Ulkoilu luonnossa
2. Mukavien ihmisten kanssa oleminen
3. Nauraminen
4. Elämäntaito-oppaiden lukeminen
5. Keskusteleminen kiinnostavista aiheista
6. Eläinten (erit. kissat ja koirat) helliminen ja silittäminen
7. Puutarhassa myllääminen
8. Vesiväreillä maalaaminen
9. Elinvoimaa vahvistavat energiavirrat/-harjoitukset
10. Bändissä/orkesterissa soittaminen (=ei solistista vastuuta)
11. Läheisyys, mieheni ja tyttäreni pussailu ja halailu
12. Saunassa ja lämmössä oleminen
13. Avannossa käyminen
14. Matkustaminen 


10 asiaa, joista pidän, koska minulle tulee hyvä olo jälkeenpäin:
1. Herääminen aikaisin
2. Tietoinen hengitys (Sippoin -hengitys)
3. Urheileminen
4. Syvävenyttely
5. Soittotreeni
6. Siivoaminen
7. Rästiin jääneiden asioiden hoito
8. Kaoottisten asioiden järjestäminen
9. Laadukkaan ruokavalion noudattaminen
10. Aikainen nukkumaanmeno ja pitkät yöunet
11. Itsehillintä ärsyttävässä tilanteessa
12. Tiskaaminen
13. Terveellisen aterian valmistaminen
14. Perusteellinen peseytyminen, kuivaharjaus, kuorinta, naamiot jne.
Ha hahahaa! Voi elämä minkä näköistä! No, jälkeenpäin tuntuu hyvältä...
 .

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Kotisunnuntai






Synttäriä :)

Nyt tulee kakkupläjäystä! Mangokakku, mansikkakakku ja suklaakakku, kaikki superterveellisiä raakakakkuja, slurps :P Meillähän oli tietysti Aurelian 2v-synttärit ja talo täynnä hauskoja ihmisiä. Tässä ensin hieman tunnelmakuvia. Kameraani oli tallentunut yllätyskuvia, hyvä niin, koska en itse ehtinyt räpsiä riittävästi. Kannattaa siis jättää kamera lojumaan! :)

Sopuisat serkukset Nallepuhien kanssa <3

Huomaa myös kinkkusiipaleet kakkuejen joukossa...

Kelluvat kynttilät.


Sitten pieni kahvakuulatreeni väliin.

Ja aika hyvällä suoralla selälläkin.

4 kg, kolmannes Aurelian elopainosta!

Pikku Myy -kampaus.


Mansikka-goji-kakku
Sitten ne kakkureseptit, toivottavasti vielä muistan miten tein ne. Hatustahan ne aina tulee, vaikka yrittäisi resepistä katsoakin... 

Kaikkien kolmen kakkujen pohja oli samasta taikinasta. Tarvitaan mantelirouhetta ja helpoin tapa on valmistaa se näin: Pirtelökone laitetaan päälle tyhjänä ja sitten kannen reiästä tiputellaan kuivat (EI liotetut!) mantelit ym pähkinät vähän kerrallaan ja peitetään reikä äkkiä kädellä, ettei ne pähkinät lentele ympäriinsä. Pähkinöitä kannattaa jauhaa useampi desi, riippuen tietysti minkä verran kakkua (ja pohjaa) haluaa.

Laitetaan rouhejauhot kulhoon, kaadetaan reilusti sulatettua voita tai kookosöljyä joukkoon. Sekoitetaan tasaiseksi ja lisätään makeutusta (suosittelen steviaa) ja muita jauhoja sekä vettä niin paljon, että saadaan tahmea koostumus. Muita jauhoja ovat esim raakakaakaojauhe, psyllium, kookosjauhe, lucuma. Sitten taikina painellaan vuoan pohjalle ja laitetaan jääkaappiin.

Mansikka-goji-täyte:

Nämä ainekset ajetaan sileäksi blenderissä sillä aikaa kuin 2dl kookosöljyä sulaa vesihauteessa.

1kg sulaneita pakastemansikoita
2dl liotettuja (luomu!)gojimarjoja
3 rkl lucumajauhoa
sopivasti steviaa ja vaniljaa

Mangokakku
Valmis mössö kipataan kippoon, lisätään kookosöljy ja sekoitetaan käsin esim vispilällä. Nimittäin että jostain syystä kookosöljy leikkaa jos sen lisää suoraan blenderiin ja ajaa kovilla kierroksilla. Käsivoimin on siis varmempi tapa sekoittaa nämä! Sitten maistetaan seosta ja lisätään tarvittaessa aineksia. Lopuksi kaavitaan piirakkavuokaan pohjan päälle ja laitetaan jääkaappiin ainakin tunniksi. Pinnalle voi laittaa vaikkapa pakastekuivattuja mansikkasiivuja.


Mangotäyte:

Valmistetaan samalla tavalla kuin mansikkatäyte, mutta mansikan tilalle n 1kg sulaneita mangokuutioita. Tämän kakun koristelin persimonsiivuilla ja kookoslastuilla. Lisäsin täytteeseen myös hieman kookosjauhoja, koska se vaikutti niin löysältä.

Suklaatäyte:

Tästä kakusta tuli ns aikuisten kakku, stydiä settiä siis. Tämä on tehty suklaamousseohjeen mukaan, mutta saamani palautteen perusteella kakku saattaa helposti lässähtää joten ajattelin, että nyt fiksaan niin, että ei varmana lässähdä... Joten Kirsi, kokeilen ensi kerralla tätä ;D

Suklaakakku
Vatkaa 6 luomukananmunaa + makeutusaine kovaksi vaahdoksi. Makeutusaineeksi suosittelen tähän raakaruokosokeria, palmusokeria tai esim sukrinia (joka on fermentoitu pöytäsokerista eikä sisällä hiilareita), koska se tekee paremman sitkon kuin stevia. Ja määrä tietysti maun mukaan :)

Sulatetaan vesihauteessa summanmutikan verran raakakaakaomassaa, kookosöljyä ja raakahunajaa. Joukkoon sekoitetaan superjauhoja, esim lucuma ja kookosjauhoja sen verran, että saadaan aavistuksen verran kiinteämpi koostumus (itse laitoin liikaa ja tuli hieman betoninen kakku...). Sekoita vielä kananmunavaahto joukkoon ja koristele vaikkapa kookoshiutaleilla ja luomuviinirypäleillä. Sitten jääkaappiin n tunniksi.

Kiitos Kirsi arvokkaasta kakkupalautteesta! Laittakaahan muutkin kakkukokemuksenne jakoon! :)

perjantai 6. tammikuuta 2012

Pehmeyttä ja virtaavuutta


Onkohan se kohta jo kevät? Linnut lauleli ja maa vihersi :) Lähimetsässä oli paljon keppihevosia ja jänniä käpyjä. On se ihmeellistä! Metsässä on kyllä niin miellyttävä kävellä, aivan toisenlaista ja reilusti mielenkiintoisempaa kuin asfaltilla. Joskus ajattelen, että voisipa aina kaikkialle kävellä metsäpolkuja pitkin, sammal on niin ihanan pehmeää jalkojen alla :)

Lunta löytyi kyllä myös, riittävän paljon vauva-lumiukkoon :)


Joulua edeltävä konserttiputki tuntuu vieläkin vaativan verojaan. Olen jo pitkään ollut väsynyt ja vaikka aikaisemmin ajattelin järjestää lisää rentoutuskonsertteja tammikuulle, niin nyt olen kovin kiitollinen siitä, että ei ole juuri tällä hetkellä konsertteja valmisteltavana. Takki yksinkertaisesti tyhjä. Onneksi olen elänyt riittävän pitkään ymmärtääkseni, että tämä on luonnollista aaltoliikettä. Oikeastaan ihan kaikki menee aalloissa. Vuoroin ylös, vuoroin alas, ja sen hyväksyminen tekee monista asioista tosi paljon miellyttävämpiä. Nimittäin vasta kun aalto laskee, se voi uudestaan nousta! Tämäkin on eräänlaista elämän pehmeyttä, virtaavuutta ja jatkumoa!

Pehmeydestä ja virtaavuudesta tuli mieleen! Parhaaksi akkujen lataamiskeinoksi on osoittautunut Elävöittävä Liikesarja. Nukkuminen ei yksistään riitä, eikä myöskään terveellinen syöminen, vaikka molemmat tärkeitä osatekijöitä ovatkin. Mutta joka kerta kun teen Elävöittävän Liikesarjan tunnen, että akku on täyttynyt pienen piirun enemmän. Elävöittävä Liikesarja on osa Sippoin Wellnessiä, joka taas on kokonaisvaltainen terveyttä edistävä itsehoitomuoto. Kokonaisvaltaisuus tarkoittaa juuri tuota, että mukana on se akunlataus, eli Chi:n voimistaminen. Chi on kiinaa ja tarkoittaa vitaalia elinvoimaa. Vahvistetaan siis elinvoimaa. Mikä on hyvä juttu, koska vahva elinvoima tuntuu kivalta ja ylläpitää terveyttä. Ainakaan minun mielestä ei ole kivaa, jos ei jaksa tehdä mitään. Tai siis tarkoitan, mielestäni on kivaa kun jaksaa ja olo on energinen :) En voi kuin suositella! Treenejä on ainakin Helsingissä Uudenmaankadulla keskiviikkoisin klo 17. Lisätietoja treeneistä ei näköjään netissä olekaan, mutta kuulemma kaikille avoimet silti. Täältä ainakin lisää Sippoin Wellnessistä sekä yhteystietoja.


torstai 5. tammikuuta 2012

Nyt mä olen muotitietoinen!

Maailma on nyt menossa aika hyvään suuntaan joissakin asioissa! Tajusin sen kun kapuan lehtihyllyssä oli tyrkyllä uutuuslehti "Karppaaja". Selailin sitä aivan ihmeissäni. Kymmenen vuotta sitten kun itse tutustuin aiheeseen, se oli todellisten kummajaisten touhua ja erittäin epäilyttävää, enkä kehdannut kertoa kenellekään millaista ruokavaliota noudatin. Nyt se on trendikästä ja myy. Ihmeellistä. Ja salamimakkaraakin voi syödä välipalana julkisesti! Enää ei tarvitse mennä välipalalle invavessaan piiloon muiden kummeksuvia katseita ;D Muutenkin maailmalla on nyt todella hyvä trendi menossa, kun kaikenlainen luonnonmukaisuus ja henkinen hyvinvointi on in! Tähän suuntaan kun mennään, niin 2012 huuhaavuosi on täällä! :) Olethan sinäkin muotitietoinen?!

Steviastakin lehdessä puhuttiin, hyvään sävyyn. Stevia on upea esimerkki siitä, miten byrokratian kiemurat oikeasti voi voittaa! Tuolloin 10v sitten steviasta vain kirjoitettiin foorumeilla, että miten se on superkasvi, mutta kun sitä ei saa mistään kun EU on kieltänyt sen. Sitten tuli nettikaupat ja sitä sai tilata kalliilla ulkomailta. Sitten sitä alkoi ilmestymään luomukauppojen kosmetiikkahyllyille, oltiin nimittäin löydetty byrokraattinen porsaanreikä: stevia oli kielletty elintarvikkeena, mutta ei ihonhoitotuotteena! Siemeniäkin sai puutarhakaupasta ja salakarppaajat ryhtyivät tekemään omia salaviljelmiä parvekkeilleen. (Minäkin kasvatin komeat kasvit, mutta valitettavasti myös ötökät olivat mieltyneet sen makeuteen...)

Ja lopulta: mitä ihmettä! Nykyään stevia on laillinen makeutusaine ja sitä jopa suositellaan jossain mainstream höpönlöpö terveyslehdessä! (Reunahuomautus: kysehän on politiikasta ja rahasta, tuskin steviaa oltaisiin laillistettu, ellei kokakolalla olisi ollut sormensa pelissä. Kas, löytyi jotakin hyvää siitäkin yhtiöstä!!). Ja jos joku ei vielä tiedä mikä stevia on, niin kerrottakoon, että se on makeutukseen sokerin/aspartaamin/ym sijaan käytettävä terveellinen kasvi, joka pitää insuliinitasot matalana eikä sisällä kaloreita juuri yhtään. Toimii kaikenlaisessa ruuanlaitossa, kuumissa ja kylmissä ja liukenee myös nesteeseen. Suosittelen, mutta kohtuullisina määrinä! Ei muuten, mutta se ei maistu enää hyvälle, jos sen kanssa liiottelee...

Lopuksi vielä kotiäidin ihmeellinen selviytymistarina: Tänään oli katastrofin ainekset kasassa: oli liian myöhäinen ilta pienelle tytölle, liian pitkä kotimatka, liian vähäiset eväät, liian monta bussinvaihtoa ja pahin kaikista: tutti oli kadonnut matkan varrelle! Pelkäsin pahinta ja varauduin erittäin raskaaseen ja pitkään kotimatkaan. Mutta ihmeellinen valo oli kanssani, se oli suorastaan magicciä: vaihtobussit tulivat miltei suoraan heti ja pisimmälle bussimatkalle osui kyytiin Aurelian vauvamuskarituttu Sara perheineen. Luojan kiitos!!!! Tytöillä oli niin jutut menossa, ettei tuttia muistanut kukaan. Tuttiriippuvaisten lasten äidit varmasti ymmärtävät kuinka todella kiitollinen olin maailmankaikkeudelle tästä lykystä!! Murphylle pitkät!

tiistai 3. tammikuuta 2012

Valkeutta

Siitä nautittiin täysillä niin kauan kuin sitä kesti! Lumesta siis <3 



Vihdoinkin käyttöä Kuusamon Kenkäateljeen löydölle!


Aurelia tekee lumipalloja.
.
.
Olipas muuten puhdistava kokemus siivota vaatekaappi! Yksi jätesäkillinen (rikkinäisiä) meni roskikseen ja toinen säkillinen kirpparille. Tai siis tuossahan ne säkit vielä nököttää odottamassa noutajaa... Mutta kaappiin ei jäänyt juuri mitään. Mikä on hyvä juttu, koska nyt on tilaa uudelle! Uteliaisuudella odotankin, mitä se tulee olemaan :) Ja sitäpaitsi aika mahtavaa, että kaapin ovikin menee ihan helposti kiinni!

.
.
.
Päähäni on jäänyt pyörimään kiintoisa lause jostakin lukemastani kirjasta:

Elämän tarkoitus on kielteisyyden voittaminen.

Itse kääntäisin vielä muotoon "Elämän tarkoitus on myönteisyyden saavuttaminen", koska jonkin voittaminenhan tarkoittaa samalla sitä, että on jokin asia joka on vihollinen ja jota pitää vastustaa. Hyvän puolesta toimiminen on kuitenkin paljon toimivampaa - ja kivempaa! - kuin huonon vastustaminen. Mutta itse asia on mielestäni ihan hyvin oivallettu. Elämän tarkoitus on kielteisyyden voittaminen. Ei ole väliä onko tuo absoluuttisen totta, mutta jos ajattelee sen olevan totta, voi elämä tuntua mukavan merkittävältä ja kiinnostavalta. Ja ikävät asiat on helppo nähdä uudesta näkökulmasta. Ne ovat hyvää harjoitteluvastusta myönteisyyden saavuttamisen oppimisessa. Tai kääntäen: kuinka voisi oppia voittamaan kielteisyyden, jos sitä ei koskaan tulisi vastaan?

sunnuntai 1. tammikuuta 2012

Hopeaa ja kultaa :)

Kultainen valoilmiö taivaalla.

Hopeinen kuura ja kultaiset säteet täyttivät maan. Voiko ihanammin uusi vuosi alkaa!? <3


Idealamppu syttyi.

Liukas jää oli kiinnostava uusi tuttavuus.




Luonto oli tehnyt upeat jääpuikot kallion seinämään. Kohta jääkiipeilemään?


Tavattiin irokeesikoira, jolla oli hieno kaulahuivi.


Nalle Puhille tuli pissahätä kesken kauppareissun, joten se meni pissalle (onneksi ei ihan kokonaan roskiksen sisään!). Ihmeellinen tukka tuolla pienellä tytöllä. Juhlakampaus: yksi hiuslenksu ponnarille ja 2h päikkäriä lämmin villahuppu päässä. Ei tököttejä, ei pinnejä, ei föönejä eikä edes harjausta. Tätähän voisi itsekin kokeilla seuraavissa juhlissa! ;) ...jotka muuten ovat Aurelian 2v synttärit!

lauantai 31. joulukuuta 2011

Uusi mahdollisuus. Joka päivä.

Vuoden oleellisin opetus on ollut, että hyvän asenteen voi ihan oikeasti valita itse. Ihan aina ja ihan missä tilanteessa vain. Ja että hyvän asenteen valitseminen on aivan hämmästyttävän yksinkertaisen helppoa :)

Mutta miksi se sitten välillä tuntuu niin ylitsepääsemättömän vaikealta? Totean, että vaikeaa on silloin, kun rupeaa yrittämään. Vähän kuin seisoisi lentokoneen ovella ja yrittäisi hypätä laskuvarjohyppyä. Eihän se hyppääminen ole yhtään vaikeaa. On vain otettava yksinkertainen pieni askel. Mutta jos jää ovelle veivaamaan ja selittämään "jooojoooo mut mä yritän tosi paljon hypätä!!!" niin onhan se aika ihmeellistä. Myönnän aivan suoraan, että yritän liikaa. Miksi, se on tärkeä kysymys.

Hangon vesitorni.
Tai kysytäänpä ensin, miten voisi tehdä sen "helpon" valinnan vaikka pelottaisikin. Salaisuus on niinkin vallassamme oleva asia kuin motivaatio. Jos oikeasti haluaa tosi kovasti hypätä, niin silloin vain hyppää eikä jää miettimään.

Lukiossa luokallemme tarjoutui mahdollisuus osallistua köydellälaskeutumiseen Hangon vesitornista. Olin siihen aikaan aivan superinnostunut kiipeilystä, joten tämä mahdollisuus tuntui suotastaan taivaalliselta ja olin aivan liekeissä jo pitkään etukäteen. Hangossa ja huipulla tuulee. Aina. Joten Hangon huipulla tuulee ekstrakovaa. Erityisesti marraskuussa. Ja laskeutumispäivämme olikin tusikuisa marraskuu. Pelkkä tornin näköalatasanteella käyminenkin siinä kelissä olisi ollut riittävä seikkailu kenelle tahansa. Mutta minä odotin niin innolla laskeutumista, etten meinannut pysyä housuissani.

Ylhäällä suurin osa luokkatovereistani tyytyivät katselemaan maisemia ja palaamaan hissillä maan pinnalle. Jotkut pukivat valjaat ylleen ja kiinnittyivät köysiin, mutta jäivätkin siihen kaiteelle yrittämään. Ja hulluimmat huimapäät senkun sukelsivat harmaaseen tyhjyyteen yhden narun varassa. Joten kun vuoroni koitti, en epäröinyt hetkeäkään. Ja se oli kuin olikin tosi helppoa! Kiipesin kaiteen yli, istahdin valjaiden varaan ja hilasin itseni hitaasti alaspäin. Välillä tuuli otti minusta niin voimakkaasti kiinni, että leijuin kaukana seinästä, mutta se oli vain hauskaa. Nautin joka sekunnista ja tunsin itseni erittäin eläväksi ja riemuitsin siitä, että pääsin kokemaan tämän. Sisäinen palo, into ja motivaatio olivat ratkaisevat tekijät, joiden avulla valinta oli hyvin helppo.

Pitäisi siis haluta valita hyvä asenne? Olla hyvän valitsemisessa niin innoissaan, ettei malta pysyä housuissaan. Jep, yrittämiseksihän se menee, jos ei sisimmässään sitä oikeasti halua. Ja miksi ei haluaisi? Äh, helppo. Koska jostakin syystä mököttäminen on vaan niin älyttömän kivaa!?? Koska silloin saa valittaa sydämensä pohjalta! Koska saa antaa takaisin vähintään sillä mitalla, mitä mielestäni vastaanottaja ansaitsee! Koska minulla on oikeus olla huonolla tuulella syistä x ja x!

Tietysti jokaisella on oikeus mököttää ja valittaa. Ei siinä mitään, go ahead! Mutta kenelläkään ei ole velvollisuutta ottaa vastaan toisen mökötystä ja valitusta. Ja tämähän paljastaakin asian. Mökötys ja valitus on kin osoitettu toiselle henkilölle, jotta toiselta saisi vastakaikua omille tuntemuksilleen. Ehkä vahvistusta, että joo on kyllä kamalaa. Tai ehkä vielä enemmän empatiaa: "Voi ei, olet kyllä hyvä ihminen kun olet jaksanut sietää sellaista". Tai oikeastaan, kaikkein perimmiltään Rakkautta.

Kaikki teot ovat joko 
rakkauden tekoja  
tai 
pyyntöjä päästä 
rakkauden teon 
kohteeksi.

Kohta on 2012. Vuosi, jota huuhaaihmiset odottavat. Tämä vuosi on kuulemma se, jolloin ihmisten värähtelytaajuus nousee ja saavutamme korkeamman dimension. Huh. Noin ilmaistuna se kyllä kieltämättä kuulostaakin huuhaalta. Mutta toisella tapaa ilmaistunta tämä vuosi tulee olemaan hienoin ikinä! Meidän "värähtelytaajuutemme" nousee, kun alamme kokoajan enemmän ja enemmän valitsemaan hyvää. Hyvinvointi ja positiivisuus on ensi vuoden kovinta trendiä, sanokaa minun sanoneen! :)

Iloista, valoisaa ja onnellista uutta vuotta 2012! <3


.

perjantai 23. joulukuuta 2011

Hyvää joulua! :)

Nyt se joulu oikeasti tulee, JEEE! :) Koko laajennettu perhe koolla odottamassa. Jääkaappi tursuaa kaikenlaista TOSI OUTOA, nimittäin aika paljon rawfoodia tulossa (huh, niissä olikin väsäämistä vaikka hieno monitoimikonekin oli apuna!), lahjakaapit pursuaa, kestokuusikin löytyi kellarista ja lapset koristelivat yhteistuumin. Sitten ei muuta kuin odottelemaan. Tämä blogi hiljenee hetkeksi. Jouluna on helppoa löytää elämän ihanuus kaiken ylitsevuotavuuden keskellä, ilman kirjoitteluakin :) Sitäpaitsi menemme muutenkin jo valoa kohti! Ihanaa Joulua jokaiselle! <3

Raaka lanttu&bataattilaatikko

Raakaporkkanalaatikko.

Raakasuklaa.

(melkein) raakarosolli.

Raakapiparit kuivurissa.

Luomumandariinit.

Luomuomput.

Luomukhakit.

Aurelia vääntää ehdat raakajoulutortut.