Ankka, ankka

Naapurit: On piristävää, että olen onnistunut luomaan tuttavuuksia naapurustossa. Tänään tapasimme Aurelian kanssa ulkona jälleen naapurin kotiäidin ja Niklas-pojan. Menimme puistoon, jossa lapset saivat keinua ja äidit höpistä.

Sunnuntaiaukioloajat: Helpottavaa, että nykyisin sunnuntaisinkin kauppakeskukset ovat auki. Olin lähes  koko loppupäivän kahdestaan Aurelian kanssa ja kauppakeskus oli helppo ja mieluista ajanviettopaikka. Aurelia sai päättää mitä tehtiin, ja päädyimmekin aika nopeasti Aurelian suosikkikauppaan.

Kauppakeskuksen lava: lapset saavat mahtavia inspiraation puuskia kauppakeskuksen lavalla. Äidit sen sijaan voivat istahtaa lavan reunalle ja hengähtää, sillä lapset pysyvät lavalla eikä  niiden perässä tarvitse juosta. Itse pystyin lukemaan Höblän melkein kokonaan ja Aurelia pyöri lavalla muiden lasten kanssa.

Jumppa: Pitkästä aikaa pääsin jumppaamaan. En tosiaankaan kuulu zumba-friikkeihin, mutta ei ollut muutakaan juuri siihen aikaan tarjolla. Mutta onneksi tämä ohjaaja oli poikkeuksellisen hyvä. Melkein pysyin kärryillä ja hengästyin. Lisäksi ohjaaja ohjasi koreografiat symmetrisesti (kaikki liikkeet molempiin suuntiin).

Näin me pompittiin pitkin kattoja - NOT!

Kesäaika: aika jees, että illasta on valoisaa ja aamuisin on vähän pidempään pimeää. Rytmin vaihdos sujui osaltani (ja Aureliankin osalta) varsin helposti ja vaivattomasti.

Iltatouhut: Oli mukava kun Aurelia oli niin iloinen ja onnessaan kun iskä tuli illalla kotiin. Kun menivät kylpyyn, kuului kylpyhuoneesta valtavan innostunutta hihkuntaa ja raikuvaa naurua sekä pienemmästä että isommasta suusta. Aurelia sanoi "Ankka". Aikaisemmin se on ollut vain "kvaa kvaa".