1,5v pojan äiti kertoi bussissa, kuinka poika oli nähnyt mummin sukassa reiän ja sanonut "Mummi, sun sukassa on henkireikä"
Kampissa näin mustiin pukeutuneen pojan, jolla oli mustia (variksen?) sulkia päässä. No se olikin Rasmuksen Lauri. Kappasnappas.
Kampin hississä oli perinteinen suomalainen tunnelma. Yhtäkkiä Aurelia kailotti täysillä "KAKKA!". Se taisi tuoda hieman hilpeyttä ankeampaankin päivään ;)
Hengailimme kaupungilla mieheni kanssa (Aurelia nukkui kärryissä). Kadulla jaettiin keittopaketteja. Tomaattikeitossa oli tomaattia peräti 23% ja totesimme, että emme tarvitse maissitärkkelyspuuroa jossa on vettä ja aavistus tomaattia. Sen sijaan annoimme keitot romanikerjäläiselle, joka ilahtui valtavasti. Sille hyväntuuliselle miehelle, joka on viihtynyt Lasipalatsin seinustalla istuskelemassa kelistä riippumatta varmaan jo vuosia ja jolle anoppini aina lirkuttelee :)
Kävimme myös Aatma-kaupassa ja ostin Voiman ja ilon käsikirjan. Tässä sattuman valitsema peukalopaikka:
Kipu on merkki siitä, että isken päätäni todellisuuden seinään. Että todellisuus asettaa kyseenalaisiksi oikeani ja vääräni, hyväni ja pahani. Todellisuus pistää peilin eteeni ja kysyy, katsotko, näetkö. Kuka olet? Oletko? Elätkö? Sinä? Mitä tahdot? Mikä on totta kuvassasi, minkä vain kuvittelet?
Mieheni opetti minulle luovuuden alkeet:" Vaihtelu virkistää, mene joka päivä eri reittiä". Tänään jäimme pois muutama pysäkki kauempana ja menimme eri reittiä kotiin. Ja kyllä se oikeastikin virkisti mieltä.
Siivosin lattiat ja imuroin. Tuli tosi paljon miellyttävämmät lattiat.
Soitin läpisoittoja. Osaan jo yllättävän paljon biisejä ulkoa.
Illalla menin suosikkijumppaani ja se ei ollutkaan täynnä vaan pääsin mukaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti