torstai 2. helmikuuta 2012

Arjen pieniä valonpilkahduksia

Posti kolahti luukkuun. Painava läjä laskunkokoisia kirjeitä. Vaan ei ollut ainuttakaan laskua! Helsingin Energiastakin tullut kirje sisälsi hyviä uutisia. Laskevat sähkön hintaa. Sellaista on nykypäivänä kiva kuulla. Että ei mene ihan kaikki ylimääräiset rahat isojenherrojen taskuun (vaikka tuskin ne tästä hinnanalennuksesta tyhjenee...)


Ulkona oli ihan sikakylmä. Mitä kivaa siinä nyt on? En tiedä osaanko selittää, mutta jotenkin se kylmä vain tuntuu mukavan "oikealta", jotenkin reippaalta, real life you know! :) Bussipysäkillä oli musliminainen kietoutuneena paksun kaapunsa sisään, hyvä kun nenänpää näkyi. Vähän kyllä kävi kateeksi, olisin voinut kääriytyä sellaiseen huopaan itsekin... :) Hymyilin naiselle ja hän hymyili takaisin. Sanoin hänelle englanniksi, että ihan mahtava tuollainen kaapu tässä kelissä, ihan kateeksi käy. Hän räväytti leveän hymyn takaisin ja mumisi jotakin hieman hämillään. Tällaisista kohtaamisista minulle tulee niin iloinen olo! <3

Tosihyvä juttu: sain tehtyä apurahahakemuksen kerrankin ajoissa! Deadlineen on vielä yli viikko aikaa! Tosin en muistanut postittaa sitä, joten viimetinkapanikointioptio on vielä olemassa ;)

Naapurin kotiäitikaverin luona on aivan huippua käydä! Aurelialla on leikkikaveri ja me mammat ehditään kaiken älämölön yli puhua politiikkaa ja henkeviä ja parantaa maailmaa :) Jännä muuten miten näiden pressavaalien aikana olen yhtäkkiä innostunut politiikasta. Aiemmin se ei kiinnostanut pätkääkään, en edes tiennyt mikä mies Haavisto oli kun äänestin häntä ekalla kierroksella (äänestin vain vihreitä, kuten yleensäkin). Nyt kun olen tutustunut asiaan tarkemmin, niin kyllä kunnioitan tätä herraa äärimmäisen syvästi! Aivan todella hienoa, että hänen kaltaisiaan on olemassa! Minäkin haluaisin voida parantaa maailmaa ihan oikeasti!

Niin ja valonpilkahdushan tuli myös ihan sieltä konkreettisestakin valonlähteestä - auringosta! Se on aina hyvästä! :)

Vastaan tuli myös pohtimisen arvoinen tutkimus:

Näitä asioita ihmiset eniten toivovat kuolinvuoteellaan:

1. Toivon, että minulla olisi ollut rohkeutta elää niin että olisin ollut rehellinen itselleni, eikä sitä elämää, jota muut minulta odottivat.

Ware (=saattohoitaja, joka teki kyseisen tutkimuksen): "Tämä oli ylivoimaisesti yleisin katumuksen aihe. Kun ihmiset huomaavat, että heidän elämänsä on melkein ohi, he katsovat taaksepäin ja näkevät, miten moni haave on jäänyt toteuttamatta".

2. Toivon, että en olisi tehnyt niin kovasti töitä.

Ware: "Tämän kuulin jokaiselta miespotilaalta, jota hoidin. He puhuivat lastensa kasvamisesta ja elämänkumppaneidensa seurasta."

3. Toivon, että minulla olisi ollut rohkeutta ilmaista tunteitani.

Ware: "Monet olivat tukahduttaneet tunteitaan. He olivat tottuneet elämään keskinkertaisesti, eikä heistä koskaan tullut sellaista, jollaiseksi heidän olisi ollut mahdollista tulla."

4. Toivon, että olisin pitänyt yhteyttä ystäviini.

Ware: "Jokainen kuolemaisillaan oleva ihminen kaipaa ystäviään."

5. Toivon, että olisin sallinut itseni olla onnellisempi.

Ware: "Tämä oli yllättävän yleistä. Monet ymmärsivät vasta kuolinvuoteella, että onnellisuus on valinta. He olivat jumittuneet vanhoihin rutiineihin ja tapoihin."

Mutta meillä on mahdollisuus ymmärtää nämä asiat jo nyt! Onnellisuus on valinta, joten voit olla onnellinen juuri nyt! Aivan takuulla löytyy ilon ja onnen aiheita tässäkin hetkessä! Iloitse vaikkapa toimivasta netistä tai siitä, että meillä on sähköt :) Tai vaikkapa siitä, että on olemassa asia, jota kutsumme rakkaudeksi! <3

Tykkään sinusta, vaikka olet erilainen <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti