Jossain positiivisuuskouluissa opetetaan, että maailmankaikkeus on yltäkylläinen ja kaikille riittää kaikkea niin paljon kuin tarvitsee. Ja onhan se tavallaan niin. Kysyntä ja tarve vaan tuntuvat kulkevan hieman ristiin. Esimerkiksi vakavat nälänhädät vs. ruuan liikatuotanto sekä ylipaino-ongelmat. Mutta silloin kun kysyntä ja tarve kohtaavat, niin tuleepa mielettömän hyvä fiilis!
Meidän imuri on pitkään ollut hajalla. Sillä on voinut imuroida, mutta se hajoilee osiin kesken kaiken. Ollaan mietitty, että pitäisi hankkia uusi. Mutta ei olla jaksettu tehdä asian eteen mitään. Tänään oltiin Aurelian kanssa siskoni luona kylässä. Oli mitä ihanin lämmin kesäpäivä ja hengailimme pihalla kissoja ja koiria ihmettelemässä. Yhtäkkiä joku random naapuri ajoi pihaan ja kertoi olevansa muuttamassa. Kysyi tarvitsisiko joku imuria! He hee :) Joo, me voitais kyl tarvita! Ja ilmaiseksi lähti kyytiin :)
Aurelia halusi tietysti heti koeajaa imurin. Sekin oli hauska kysynnän ja tarpeen kohtaaminen. Siskoni oli nimittäin jo saapumisemme aikaan huomautellut, että pitäisikin joskus imuroida... Niin, sitähän saa mitä tilaa joten Aurelia innoissaan imuroi koko keittiön (äidin pienoisella avustuksella) :D
.
Aurelia on innostunut raakamaidosta. Ostin sitä Mustapekka K-kaupasta ja selitin, että äitilehmällä oli niin paljon maitoa, että sitä jäi meillekin. Aurelia olisi tietenkin heti halunnut mennä katsomaan lehmiä. No, sitten raakamaito olikin pian jo loppu ja ajattelin, että haetaanpa samalla uutta maitoa. Kohti Bisan tilaa siis! Sinne pääsee suoraan rautatientorilta bussilla 742 ja matkakin kestää vain puolisen tuntia.
Puolessa välissä matkaa tajusin, että lompakkohan oli jäänyt kotiin! Navetasta tuskin saisi ostaa laskulle. Mietin pienoinen tuskanhiki otsassa, että mitä ihmettä nyt tekisin kun tapahtui taas kummallinen yhteensattuma! Tarkistin reppuni vielä varmuuden vuoksi ja mitä ihmettä!!! Siellä oli ryppyinen viiden euron seteli!!! Minulla oli mukanani viiden litran maitotonkka ja maito maksaa siellä 1e/L, joten se oli tismalleen mitä tarvitsin. Olin todella äimistynyt, helpottunut ja kiitollinen! :)
 |
| Äitilehmät tulivat lypsylle. Navetasta kuului myös vasikoiden kutsuhuudot. "Pikkulehmä sanoo Äitiiii! Haluaa tiissiiii!" |
.
Saatiin maidot ja nähtiin lehmät. Luomutilana Bisassa vasikat saavat oikeastikin juoda äitilehmän tissiä. Tuntui mukavalta kertoa Aurelialle ihan totuudenmukaisesti, että äitilehmät menevät antamaan pikkulehmille tissiä :D
 |
| Lehmät oli uteliaita ja sympaattisia, tulivat isoilla turvillaan haistelemaan meitä :) |
.
Tilalla oli myös valtavasti kirpakoita omppuja. Niitä sai myös kerätä mukaansa :) Lisäksi oli kissa, joka kokoajan meni Aurelian vaunuihin nukkumaan, koira, joka paimensi lehmiä sekä lauma määkiviä lampaita. Ihastuttava paikka, todellakin! Maitoa sieltä saa ostaa joka päivä klo 8.15-8.45 sekä 16-17. Siellä olikin hauska tunnelma, kun pitkä jono tonkkakätisiä ihmisiä odotti maitovuoroaan :) Siellä oli paljon pikkulapsiperheitä sekä trenditietoisia nuoria miehiä (veikkaukseni mukaan Halmetoja -faneja).
 |
| Saadaan huomenna aamupalaksi kirpakkaa mehua :) |
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti