perjantai 10. elokuuta 2012

Uutuudenviehätystä

Olen aikoinani hankkinut  Aloe Vera -kukan ihonhoitoa varten, mutta pelännyt katkoa sen lehtiä, enkä oikeastaan edes ollut vaivautunut ottamaan selvää miten sitä pitäisi käyttää. No, nyt ei tarvinnut pelätä enää, myrsky katkoi niitä puolestani. En ollut tullut ajatelleeksi, että lasittamattomalle parvekkeelle kukkahyllyt pitää kiinnittää vähän huolellisemmin kuin lasitetulle... 

Aloe Veraa on helppo käyttää: Lehden pintaan vain viilto saksilla tai veitsellä ja sisältä tippuu suoraan sitä geeliä, mitä voi sivellä ihoon ihan sellaisenaan. Loput oksasta laitoin muovipussiin seuraavaa käyttökertaa varten. Yhden laitoin jääkaappiin ja toisen kylppärin kaappiin, niin näkee säilyykö se kylmässä paremmin. Ja hyllyjä saatiin tietysti myös kiinnitellä uudemman kerran ja vähän tarkemmin. Onneksi Aurelia innokkaasti auttoi hommassa.

 .
Niin ja tietysti myös muut katkenneet parvekekukat ilahduttivat meitä keittiön pöydällä.


Aloe Verasta tuli muuten mieleen ihonhoitotuote kookosöljy. Tiesin kyllä, että aika monet käyttää sitä deodoranttina, mutta ajattelin, että näihin mun hajukainaloihin se tuskin puree. Mutta lopulta, siskoni ylipuhumana kokeilin. Huomasin jälleen, että kannattaa testata ensin ennen kuin päättää mielipiteensä. Kookosöljy nimittäin toimii aivan älyttömän tehokkaasti! Se ei estä hikoilemista, mutta se estää hajun muodostumisen. Kokeile itse jos et usko :) Jos jonkun mielestä kookosöljy on kallista, niin kannattaa verrata litrahintoja dödöpurteleihin tai ihovoiteisiin!

Pienimuotoisen väärinkäsityksen takia melkein kaikki henkarit menivät roskiin muuton yhteydessä. Muistelin, että joskus kaupoista saa niitä ilmaiseksi. Ensimmäisenä ajattelin, että tuskinpa nyt olisi niin hyvä tuuri, että justiin silloin kun tarvitsen niitä, niin niitä olisi jossain tarjolla. Sitten muutin mieltäni! Ajattelin, että tietenkin henkareita on tyrkyllä juuri silloin kuin tarvitsen niitä! Päiväunikärrykävely kauppakeskuksessa oli muutenkin ihan virkistävää vaihtelua, ja arvaas mitä! No siellähän tietenkin oli laatikollinen henkareita "Saa ottaa"-lapulla varustettuna :)

Hauskaa oli myös se kun puristelin avocadoja Ruohonjuuressa. Enpä sillä kertaa löytänyt hyviä, mutta yhtäkkiä joku valokuvaaja tuli kysymään saisiko ottaa lehteen kuvia kun tekevät juttua erikoiskaupoissa ja näytti niin kivalta se avocadojen puristelu :) No tietysti menin puristelemaan niitä lisää ja samalla löysinkin oikein hyviä yksilöitä ostettavaksi! Sitten valokuvaaja pyysi minua hypistelemään myynnissä olevia chilin taimia. Ne olivat niin kivoja, että piti ostaa sellainenkin :) Kaikkea hauskaa ja hassua sitä sattuukin :)

Chilikuva chiliblogista http://chilinkasvatusta.blogspot.fi/
 .
Saapi nähdä miten pitkälle tämä uutuudenviehätys kantaa, mutta vielä ainakin olen aivan innoissani uudesta asunnostamme ja sen tuomista kaikenlaisista uusista mahdollisuuksista. Ihailen sitä ääneen niin pajon, että mieheni alkaa jo kyllästyä ;) Mutta enpäs haluakaan voida sille mitään, aion nauttia tästä tilasta niin pitkälle kuin sitä vain riittää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti