Valo ulos vakan alta ja kohti ihanneihmistä

Ilahdutti, kun niin moni kommentoi edellistä postausta facebookissa. Kiitos teille hyvistä näkökulmista ja inspiraation herättämisestä. Inspiraatiohan on myös yhdenlaista elämäniloa :)

Kirjoitin siis elämänilosta ja ihanneihmisestä. Tajusin vasta hyvien kommenttien avulla, että nämä ovat termejä, joihin jokaisella on oma määritelmänsä. Tarjoan nyt omani julkisesti luettavaksi :)

Ihanneihminen. Ihanneihminen? Miksi se helposti muuttuu negatiiviseksi asiaksi mielissämme? Siksikö, että ajattelemme sellaisen olevan mahdoton? Tai mahdoton itse saavuttaa? Että sellaista ei koskaan ole olemassakaan? Ja siksi sellaiseksi ei kannata pyrkiäkään?

Mutta! Ihanneihminenhän on oikeasti positiivinen asia. Sanahan voi tarkoittaa myös sitä, mikä mielessäni olisi paras mahdollinen ihminen. Tai katsokaamme aavistuksen - mutta vain aavistuksen! - erilaisesta näkökulmasta, jotta idea vielä selkeämmin tulee esiin: Millainen olisi ihanneminä, eli paras mahdollinen minä? Sellainenhan on täysin mahdollinen! Kuka tahansa voi sen saavuttaa. Sellaisia todellakin on (kuka muu voisi olla parempi minä kuin minä itse...). Ja jos en onnistukaan aina toimimaan kuten minä parhaana mahdollisena minänä toimisi, niin tokihan sitä kohti kannattaa pyrkiä heti kun suinkaan muistaa!

Eräs näkemys ihanneihmisestä.

Ihanneihminen on siis olemassa. Jokaisen omassa mielessä nimittäin. Koska termille ei ole mitään yksiselitteistä määritelmää, muodostuu jokaiselle ihmiselle aiheesta omanlaisensa määritelmä. Silloin se voi olla tuo negatiivinen, jota ei voi eikä kannata koskaan saavuttaa tai se voi olla se positiivinen, joka rohkaisee pyrkimään kaikessa valoa kohti. Tai ehkä jotakin siltä väliltäkin? Ja minkälaisella ihannemääritelmällä uudenvuodenlupausten tapaisissa pyrkimyksissä onnistuu varmemmin, sellaisella, jossa uskoo, ettei ihannetta voi saavuttaa, vaiko sellaisella, jossa uskoo, että voi...?

Ja tässä toinen!

Ihannetta kohti kannattaa pyrkiä ja se on mahdollinen saavuttaa. Helpointa se on tehdä JUURI NYT, sillä eihän sitä oikein muulloinkaan voi tehdä. Eli on mahdollista olla se paras mahdollinen itse, mitä juuri nyt ja tässä tilanteessa pystyy :) Tällainen ajatus kun olisi aina mielessä, niissä hankalimmissakin tilanteissa... Että silloinkin kun kiukuttaa ja hermostuttaa, niin muistaisin ajatella, että nyt toimin tässä niin kuin paras mahdollinen minä tekisi...

Elämänilo onkin mutkikkaampi selittää. Tai siis selittää, että mitä itse sillä ymmärrän. Ajattelen, että se maaginen ja tuntematon asia, mikä pitää ihmisen elossa - elämänkipinä, sitä voi kutsua valoksi. Tuo "valo" esiintyy aika monissa sanonnoissa. Esimerkiksi kun sanotaan, että kasvot loistavat, kun joku on oikein iloinen. Tai, että joku säteilee terveyttä/karismaa/mitälie. Tai tuleehan se esiin tuossa jo mainitussa elämänkipinässäkin. Ja kaikki ymmärrämme mitä tapahtuu, kun liekki sammuu. Tuo valo, josta Raamatussakin kehotetaan, että älä laita vakan alle, vaan anna sen loistaa maailmaan, sen määrä vaikuttaa elämäniloon. Mitä enemmän valoa, sitä enemmän ja elämäniloa. Vanhoina päivinään ihminen voi edelleen olla täynnä valoa - elämäniloa, vaikka elinvoima alkaisikin jo vähetä. 

Google kuvahaun mukaan sisäinen valo näyttää tältä.

Ratkaisevin asia ymmärtää on, että mieli ohjaa valoa. Tämän olen oppinut viisaalta mieheltä(ni) nimeltä Tapio Sippoin, ja se on peruslähtökohtana hänen opettamalle terveysmeditaatiolle muutenkin kaikelle Sippoin Wellness -harjoittelulle. Ympäristö ja erilaiset tapahtumat tottakai voivat myös vaikuttaa valomme - elämänilomme määrään. Mutta vain jos mielemme sallii sen. Hyvänä esimerkkinä tästä Viktor Frankl, joka onnistui säilyttämään elämänilonsa jopa keskitysleireillä ollessaan. Miten hän onnistui? Se ei ollut taikatemppu, ei huijausta, eikä superlahjakkuutta. Se oli vain mieli, joka ohjasi valoa. Vapauduttuaan keskitysleireiltä hän kirjoitti kirjoja ja hänen menetelmänsä tunnetaan nimellä logoterapia.

Oliskohan kiva näyttää tältä?

Logoterapian keskeinen ajatus on, että ihmisen tulee ja hän voi itse löytää elämänsä tarkoituksen. Elämän tarkoitus voi täyttyä kolmella tavalla: toimimalla eli antamalla itse jotakin maailmaan; kokemalla eli saamalla elämyksiä esimerkiksi taiteesta, luonnosta tai rakkaudellisesta ihmissuhteesta. Kolmas mahdollisuus toteuttaa elämänsä tarkoitus on valita arvokas suhtautuminen tilanteeseen, jota ei voi muuttaa. Tärkeää on tehdyt valinnat ja se, mitä itse lähettää eteenpäin. Aina ei pysty vaikuttamaan siihen, mitä tapahtuu, mutta omaan asenteeseensa pystyy vaikuttamaan. Logoterapian mukaan meitä ei niinkään muuta se, mitä meille tapahtuu, vain se, miten asennoidumme asioihin. (tämä oli wikipediasta)

* * *

Tämä lähti mukavasti lapasesta tämä kirjoitus :) Olin alun perin ajatellut kirjoittaa hieman konkreettisimmista tavoista lisätä elämäniloa, kuten liikkumisesta ja jumppaamisesta ja niistä terveellisistä elämäntavoista... No, joskus toiste sitten ;)