Väsynyt ja onnellinen :) Viime päivät ovat olleet hienoja, vaikkakin ovat olleet niin täynnä ohjelmaa, etten ole kirjoittamaankaan ehtinyt. Saavuin juuri kotiin Tuomiokirkosta hienon barokkikonsertin jälkeen ja sisälläni soi vieläkin upeat biisit. Konsertti oli täpötäynnä ihmisiä. Ilahduttavaa oli, että myös muutama blogikilpailusta innostunut henkilö tuli kuuntelemaan. On aina mukavampaa soittaa, jos tietää, että yleisössä on tuttuja :)
 |
| Jotenkin tuntee itsensä aika pieneksi näitten pilareiden vieressä. |
On se vaan ihan mielettömän upeaa soittaa bassoa orkesterissa! Se on just niin kuin se vanha kulinaristinen vertaus. Jos ajatellaan, että orkesteri olisi hieno viini, niin muut soittajat olisivat itse viini ja ykkösviulut ja solistit viinin upea ja näyttävä etiketti. Ja sitten basso... Basso on se pullo. Ehkä ostat viinin ihan vain etiketin perusteella, tai sitten viinin laadun perusteella. Tuskin kukaan ostaisi viiniä siksi, että saisi hienon lasipullon. Mutta mitä tekisit, jos yhtäkkiä pulloa ei olisikaan? Mitä iloa olisi viinistä, tai edes tosi hienosta etiketistä, ellei viinillä olisi pulloa (lasia, maljaa, astiaa...). Tästä syystä on niin tosi mahtavaa olla basisti! :)
Selitän vielä toista kautta. Kuvittele itsesi upeaan, majesteetilliseen ja ylevään konserttiin, kuten vaikkapa tänään Tuomiokirkossa. Kuuntelet sadan muusikon esittämää jylhää ja voimallista musiikkia. Kappaleessa on mahtipontinen loppu ja viimeinen sointu kajahtaa niin vahvasti, että kaikki tajuavat, että nyt biisi oikeasti loppuu.
Majesteetillisesta loppusoinnusta päällimmäisenä tulee mieleen voimakkaimmat ja korkeimmat soittimet, kuten trumpetit ja viulut. Mutta se oikea syy, miksi se loppusointu kuulostaa niin muhkealta ja kaiken täyttävältä on, mikäpä muukaan kuin basso. Basso on se pohja, jonka päälle kaikki sata muuta soittajaa (laulajaa) voivat soittaa (laulaa) kajahtavan loppusävelensä. Double bass -> double base ;) En pysty edes sanoin selittämään miten mahtavaa on saada vastata juuri tuosta äänestä. Äänestä, jota kukaan ei oikeastaan kuuntele, mutta joka on se, joka täyttää koko paikan ja saa suunnilleen maan kamarankin vavahtamaan. Jota ilman kaikki muu kuulostaisi ihan nössöltä (paitsi tietysti, jos mukana olisi isot urut tai tuuba tai muu bassosoitin). On niin hienoa olla basisti!!! Ja sitten kun tungen basson kanssa bussiin, niin mummelit haluavat tietää, että eikö tullut mieleen valita huilu. Siis hä? No ei tosiaankaan! Mutta Octobasso kävi kyllä mielessä ;P
 |
| Octobassolla olis varmaan tosi siistii pitää rentoutuskonsertteja. Pitäis vaan olla riittävän korkeet katot... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti