Kouluintoilua

No nyt tiedän mitä hyötyä on vänkäämisestä! Paitsi, että se saattaa tuottaa jotakin erityisen outoa tyydytystä vänkääjälle, saattaa siitä oikeastikin olla iloa vastapuolelle! Olen tällä hetkellä erittäin kiitollinen opiskelutoverilleni, joka alkoi jänkäämään tutkimusaiheestani vaikka mitä "miten nii"-juttuja. Aluksi minua otti päähän tosi paljon, mutta kun aloin selittämään asioita rautalangasta vääntäen tajusin miten saan tutkimusaiheeni (=värähtely) rajattua. Nimittäin tietenkin juuri rautalangasta vääntämällä :) Maailma on täynnä ihmisiä, jopa musiikkiterapian opiskelijoita, jotka eivät tiedä mitä äänen värähtely (tai muukaan värähtely) oikeasti on. Oikeastihan ääniaallot ei ole mitään aaltoja, sanan muotoa edustavassa muodossa, vaan yksinkertaisesti ilmanpaineen vaihteluja, jotka saa tärykalvomme värähtelemään. Tämä värähtely siirtyy lyhkäisesti ilmaistuna luita pitkin aivoihin ja tästä syntyneestä "morsetuksesta" aivomme muodostavat havaitsemamme äänen. Tämän jälkeen väänsin rautalangasta tälle kaverille, että koko muukin keho altistuu samoille ilmanpaineen vaihteluille, eivätkä vain korvat. Ja kun tyyppi ymmärsi mistä on kysymys, sainkin häneltä hyviä ja tuoreita näkökulmia :) Kannattaa vängätä siis (toivottavasti mieheni ei lue tätä...;)

Kun tulin jumpasta ja kävin vaa'alla, se näytti ensimmäistä kertaa raskauden jälkeen vitosella alkavaa lukemaa! jee jee :D Mutta täytyy myöntää, että olenkin yrittänyt, tuskin muuten olisi näin käynyt :)

Nyt minulla on todella kuumottavia artikkeleita laukussa ja menen yöpaikkaani lueskelemaan, venyttelemään ja kutomaan, yhtäaikaa! Ehkä vielä syön samalla. Multitasking <3 Kuumin artikkeli on päivätty January 2013, joten aallonharjalla mennään (loistavan monimerkityksinen sana tuo, näin värähtelyaaltointoilijan näkökulmasta)  :)

Ääniaallot ei oikeesti näytä tältä. Ne ei näytä miltään, koska niitä ei näe. Mutta muutenhan tuo pitää paikkansa :)