maanantai 12. marraskuuta 2012

Maaaanantai!

Aaaah, maanantai! Minulla oli aika monta asiaa tälle päivälle ja oih mahtavuutta, sain ainakin kolme tärkeää asiaa tehtyä, jo nyt ja kello on vasta kolme! Painavimpana oli essee, himppua vaille dead linessä ja jes, valmista tuli ja meni nopeammin kun olin uskaltanut odottaa. Toisena painoi tämä huppudilemma. Googlailin erilaisia toinen toistaan trendikkäämpiä huppuja, kunnes lopulta keksin helpon ja nopean ratkaisun: Otin kissahupparini ja ompelin sen hupun sisään vuoren säteilyltä suojaavasta kankaasta! Huomisen junamatka siis pelastettu, ei tarvitse leikkiä ensiapupotilasta eikä muslimia, vaan ihan vaan omaa itseään kissakorvaisessa hupparissa (joka luultavasti herättää vähintäänkin yhtä paljon huomiota aikuisen naisen yllä kuin nuo edellämainitut, mutta mitä välii, se on mun rakas ihana kissahuppari!)

huppu päähän ja metsään :)


Mikähän se kolmas oli? Niin, oli pitkään pitänyt kaivaa esiin lankoja ja puikkoja joululahja-askartelointiin luentojen aikana. Mukamas hirveän raskas ja aikaa vievä juttu, he heee. Ihmeellistä, että rakennan tällaisia stressimörköjä ihan turhasta! Oikeasti langat oli niin tosi helppo ottaa esiin sängyn alta laatikosta ja löysin ihan just kaikkea sitä, mitä etsinkin. Aikaakin meni varmaan vaivaiset 5 min :D Kylläpäs on helppoa olla näiden tosipahojen mörköjen selättämisen jälkeen! :D

Näiden lisäksi olen ehtinyt tehdä soittotreenini, siistiä hiukseni hiuskoneella ja kohta lähden jumpalle. Maanantait on mahtavia, kun ne on niin tehokkaita!


EDIT: Lähes unohdin kertoa tarmokkuuteni salaisuuden tässä energisyyden myllerryksessä. Ihan siltä varalta, että jotakuta sattuisi kiinnostamaan... ;) Nimittäin koko viikonloppu ja loppuviikko olin tosi väsynyt ja sellainen syys-haluton (joku voisi sanoa syysmasennus, mutta se on liian patologinen termi). Oivalsin erään mitä mainioimman keinon välttää tällainen saamattomuus ja samalla mahdollinen burn out. Ja tämä ei todellakaan ole mitään uutta auringon alla, eikä edes salaisuus. Nimittäin kaikein helpoin mahdollinen keino: nukkuminen! Vaikka aliarvostetulta se vaikuttaakin olevan, mutta todellisuudessa se on yksi aivan parhaimpia keinoja ladata akku, uskokaa tai älkää :) Alkoikohan se viiime viikon torstaina tai perjantaina? Olin niin poikki, että nukahdin jo ysiltä. Seuraavana päivänäkin olin vielä väsynyt ja taas nukahdin ysin maissa, jättäen kaikki "tärkeät" asiat hoitamatta. Sama toistui vielä en muista kuinka monena päivänä/iltana peräkkäin, kunnes tänään vihdoin olin pystynyt lepäämään riittävän paljon ollakseni jälleen tarmokas.

Tärkein juttu jaksamisessa on oikeasti nukkua. Jättää ne "tärkeät" asiat tekemättä ja nukkumalla kerätä voimia. Kahvi on hyvää, mutta se ei toimi polttoaineena, sen sain taas kerran todeta. Sitä paitsi, nukkuminen on todella mukavaa hommaa! Miten sitä saisikaan itsensä ajoissa nukkumaan myös muutoin kuin silloin kun on jo aivan loppukuolemanväsynyt... ...sitä saa mitä haluaa. Jos haluaa valvoa koko yön ja olla väsynt, niin sen saa. Jos haluaa nukkua koko yön ja olla sen jälkeen pirteä, niin senkin saa. Pahus, kun se oikeastikin on justiinsa niin yksinkertaista!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti