Kohta Aurelia tuli sohvatyynyn kanssa "Mamma dynan" ja asetti sen huolellisesti pääni alle. Ihan mahtavaa! Ja hetken kuluttua hän tuli harsorätin kanssa "Mamma täcket på!" ja peitteli minut hellästi rätin alle. Aivan parasta! Aurelia käyttää itse lapasten sijaan käsissä kissatossuja vaunupäikkäreillä ja koska ne siis kuuluvat asiaan, tuli hän pian kissatossujen kanssa ja alkoi laittamaan niitä minulle käsiin. Ja minä vain nukuin <3 Ihanaa kerrankin olla itse hellittävänä ja hoidettavana <3 <3 <3 Siinä vuorotellen Aurelia korjasi peittoa paremmin, vaihtoi lapasia kädestä toiseen ja välillä yritti laittaa niitä lammastossujen tilallekin. Lopuksi hän tuli toisen tyynyn ja pyyhkeen kanssa ja kääriytyi viereeni nukkumaan <3 Koin valtavaa onnen tunnetta! Ja osasin myös arvostaa hetkeä, sillä mielessäni kävi, että tämä pieni ihastuttavan rakas tyttö kasvaa kokoajan ja tulee myös joskus muuttamaan luotani kokonaan pois. Voih... Ymmärsin, että silloin on turha haikailla takaisin, vaan tilanteista on nautittava juuri nyt!!!
Mieheni harrastaa hyvien kirjojen lainaamista. Se on mitä mahtavin juttu, koska en itse jotenkin löydä kirjastosta mitään kiinnostavaa. Tällä kertaa löysin lainakirjojen läjästä Kaisa Jaakkolan "Hormonidieetti". Ei varsinaisesti mitään minulle kovin uutta tai mullistavaa, mutta yksi kohta kyllä kolahti ja kovasti:Unen priorisointi voi tuntua tylsemmältä kuin ruokavalion viilaaminen, mielenkiintoiset lisäravinteet tai uudenlainen treeniohjelma, mutta se voi antaa tuplaten ne tulokset, mitä yrität hakea pilkunviilauksella.
Tuo on kyllä niin totta! Tämän pidemmälle en ole vielä kirjassa päässytkään. Pikkusen pläräsin jo eteenpäin, ja kiinnostavia juttuja tulossa. Ihanaa sitten joskus lueskella kun ehtii!
Löysin itselleni ja teille lukijoille aivan todella ihastuttavan luukun. Klikkaa ja ihmety :)
Luukku 4
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti