Vitsi, että oli mahtava keikka!!! Olen vieläkin ihan innoissani! Soitettiin tosi hyvin ja meillä oli hauskaa ja yleisöä oli niin paljon, että istumapaikat loppuivat :) Ensemble Nylandia <3 Barokkiorkesteri, josta takuulla kuullaan vielä!!
Minulla oli oma pikku juoni... Huomaavaiset ja kiltit basistit (ja modernit sellistit) käyttävät soittimen pohjalla olevan tukipiikin ja lattian välissä aina jotain kumiläpyskää tai muuta pahvialustaa, jotta lattia pysyisi ehjänä. Pyhpyh! Läpysköjen käyttö on niiiin vanhanaikaista! Kun piikki isketään suoraan lattiapintaan, siirtyy soittimen värähtely piikin kautta lattiaan ja koko lattiapinnasta tulee valtava kaikukoppa (riippuu tietysti vähän lattiastakin). Taas kumiläpyskä tai muu väliin menevä sälä dumppaa lattiaan kohdistuvan värähtelyn ja silloin tosiaankin menetetään paljon!
Joten. En ollut hienovarainen enkä kiltti kiinteistöä kohtaan. En tosiaankaan. Tökkäsin piikin suoraan puulattiaan ja kyllä, lakkapintaan tuli pieni reikä. Mutta hei, ei kerrota kenellekään, koska ei kukaan huomaa sitä kuitenkaan! Tästä hyvästä sain koko salin pörisemään ja puntit tutisemaan :) Ja lisäksi vau, kiittelyjä! :) Yleensähän kukaan (muu kuin toinen basisti, ystävä tai sukulainen) ei edes huomaa kiittää basistia, vaan kiitokset kohdistuvat solisteihin, kapelli- ja konserttimestariin. Mutta siis jee ja mitä ihmettä! Osa kuulijoista tuli oikein kättelemään ja kommentoimaan. "Vitsi mikä meininki, mä ajattelin, että kohta tää räjähtää", "Kyllä tosiaankin pärisi lattia", "Ihan ku olis jotku subbarit ollu". No, en kyllä ottanut kaikkea kiitosta omiin nimiini, koska bassopuolen soittajia oli mainioita muitakin ja yhteisresonanssi oli kyllä tekijä sekin. Teorbi (kitaran tapainen tosi makeen näköinen ja kuuloinen barokkisoitin), urut, sello ja kontrabasso yhdessä sen tekivät. Ja osuutensa oli kyllä Vivaldillakin, mitäs kirjoitti niin tykkiä settiä! Ja tietysti muistetaan myös suolikielet, ne värähtelee paljon voimakkaammin kuin modernit.
 |
| Teorbi on ihan oikean soittimen kokoinen kapistus. |
Sade on kivaa, varsinkin lätäköt. Tuulikin on kivaa. Juokseminen on kivaa. Maailman tutkiminen on kivaa. Aikuinen ehkä huomaa, että onpas sateinen ja harmaa kökkökeli. Lapset eivät tunnu kiinnittävän siihen asiaan minkäänlaista huomiota. Lasten maailmassa on niin paljon kaikkea kivaa, uutta ja jännittävää, että nimityksellä "huono sää" on aivan tyhjänpäiväinen merkitys. Tästä voisi ottaa oppia...
Ai niin ja tietysti tämän päivän luukku :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti