Hieno viikonloppu Hangon (Santalan) metsissä Mia-Mommon, eli äitini luona kylässä :)
 |
| Mian Hrimahevonen herättää kunnioitusta. |
 |
| Myös Eléa-serkku ja Veronica-täti olivat kylässä. |
Eléa ja Aurelia ovat mainio leikkipari. Tässä he pääsivät käsiksi Mia-Mommon nappipurkkiin. Työnjako oli heti selvä: Eléa kaataa napit lattialle ja Aurelia kerää napit purkkiin :)
 |
| Mia-Mommon rumpu. |
 |
| Kun äidin silmä vältti... |
Mia-Mommon luona on sellainen ihmeellinen ominaisuus, että siellä todellakin on pimeää yöllä. Siis mustaa! Niin pimeää, että kun on sammuttanu valot nukkumaan mentäessä ei erota onko silmät auki vai kiinni. Ja aamulla kun heräsimme, saimme odotella sisällä yhdeksään asti, että pääsemme katsomaan hevosia. Mutta aamuhämärässä olikin aivan ihana taianomainen tunnelmansa (jonka olisi varmasti pystynyt vangitsemaan jollakin superkameralla...) kun lähdimme viemään hevosille aamupalaa.
Se on muuten aika pian joulu, nyt sen voi jo huomata täällä kotonakin :) Jee! :) Saapi nähdä, millainen raakajoulu tästä tulee, sain nimittäin vähän inspiraatiota tästä blogista.
Luukku tulikin juuri sopivasti automatkailun teemaan :)
Luukku 19
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti