Onnellisuus tulee kaupan päälle

Väsynkö koskaan positiiviseen ajatteluun? Hmm, toisinaan kyllä huomaan ajattelevani, että "varmaan löytäisin ihan helposti positiivisen näkökulman, mutta en nyt jaksa". Toisinaan olen niin kiireinen, etten muista koko asiaa ja alan toimia "automaattiohjauksella". Automaattiohjaus ja survivalmoodi ovat tavallaan ihan hyviä asioita, mutta huomaan kyllä, etten edelleenkään ole onnistunut muuttamaan tuota automaattiohjausta (riittävän?) positiiviseksi. Kun toimin "vaiston varassa", usein jopa ajatusta nopeammin, niin tällaiset  hetket ovat usein kaikkea muuta kuin mukavia. Aivan varmasti automaattiohjauksensa laatuun voi itse vaikuttaa, mutta se ei näköjään ole aivan niin itsestään selvää. Joku enemmän asiasta tietävä sanoisi, että meditaatio olisi hyvästä. Tämä on näemmä ihan tieteellisestikin todennettu. Mutta miksi hyviä asioita on joskus niin hankala toteuttaa? Tiedäthän nämä aikaiset nukkumaanmenot, riittävä ulkoilu/aktiivisuus, kaikenlainen terveellisyys, positiivinen ajattelu... niin ja se meditointi... On aika outoa, että nämä tuntuvat hankalilta, vaikka pystymme aivan samantien huomata niiden selkeät positiiviset vaikutukset. Pitäis... Mutta mitä? Ryhdistäytyä??
.

Kävelin kadulla ja tajusin, että koin pitkästä aikaa hetkeä, jolloin olen vain itsekseni ihan rauhassa omine ajatuksineni. Sen seurauksena muistin positiivisen ajattelun. Se oli unohtunut automaattiohjauksen ja survivalmoodin taakse. Minulla oli ollut liian paljon kaikkea muuta. Katselin ympärilleni ja tunnustelin olotilaani. Huomasin odotetusti, että kaikki on hyvin ja ympärilläni paljon hienoja asioita! Pystyn kävelemään omassa rauhassa, näen, kuulen, tunnen... Itsestäänselviä asioita, joihin todellakin kannattaa kiinnittää huomiota. Ehkä pitäisi vain olla enemmän läsnä omassa itsessään ja ajatuksissaan. Oikeastihan se on ihan helppoa ja sitä voi tehdä aina ja kaikkialla, kiirehtiessäkin. Kunhan vain muistaisi! Mitä jos laittaisi puhelimeen hälytyksen parin tunnin välein: muista ajatella itseäsi? (pitäisi tietenkin ensin osata käyttää tuota kyseistä laitetta ja sitten pitää sitä päällä.) Kaupan ikkunassa tuli vastaan tämä:

.
Onnellisuutta ei voi yrittää, joten onnellisuutta tavoittelemalla ei tule onnelliseksi. Onnellisuus ei ole päämäärä, vaan tapa elää, ikään kuin kaupanpäällinen siitä hyvästä, että tavoittelet jotakin itsellesi tärkeää (muuta kuin onnellisuutta). Onnellisuus on siis seuraus jostakin. Kuten vaikka elämisestä tai läsnäolemisesta :)