Orkesteria ja kiipeilyseinää

Minä tiedän kyllä miten tätä soitetaan!

Aurelia oli aivan tohkeissaan kun menimme taas musiikkileirille. Tällä kertaa hän istui niin tyytyväisenä tuolillaan kun sai lainaksi pienen viulun, jolla soitti mukana orkesterissa. Vielä kun orkesterin 45-minuuttiset treenit loppuivat ja kaikki muut soittajat menivät pihalle leikkimään, Aurelia vain jäi soittelemaan eikä olisi halunnut lopettaa lainkaan. 

Hassua sinänsä, että yritin kyllä näyttää Aurelialle kuinka viulusta pidetään kiinni ja kuinka sillä soitetaan. Mutta hän oli kovin tietäväinen asenteella, että älä nyt tule mitään siihen sekoilemaan, osaan kyllä. Tuo kuvassa näkyvä on siis Aurelian ihan oma soittoasento. Hämmästyttävintä oli Aurelian jousiote, tosi oikeaoppinen saksalainen bassonjousen ote, mitä nyt noin pienellä kädellä ja viulujousella voi ottaa! Yleensä Aureliaa paljon vanhemmatkaan pikkuoppilaat eivät meinaa hahmottaa miten se ote menee, mutta Aurelia hyvin määrätietoisesti otti saksalaisen bassojousen otteen eikä suostunut yhtään käyttämään normaalia viulu- tai sello-otetta. Toivottavasti hän kuitenkin innostuisi jostain vähän pienemmästä soittimesta jos joskus haluaa jotain soittaa. Ehkä tuo saksalainen ote povaisi Aureliasta hyvää gambistia...

Saksalainen jousiote

Kakkosviulun takapultti.

Oppilaani Irene.

Portaissa voi harjoitella intervallihyppyjä.

Mutta päivän seikkailut eivät päättyneet tähän! Iltapäivästä suuntasin koko lapsikatraan kanssa kiipeilyseinälle. Pojat saivat kiipeillä koko veivauskiintiönsä täyteen (pienillä pojilla on aika suuri sellainen) ja vielä vähän ylikin. Aurelia taas kiipeili kiipeilyseinän vieressä olevilla patjoilla. Kolmisen tuntia jaksoivat painaa. Olin itse nuorempana tosi innokas kiipeilijä ja oli kyllä aika hauskaa taas olla pitkästä aikaa seinällä vaikken niin hirveesti ehtinyt itse siinä roikkuakaan.

Pieni kiipeilyapina vauhdissa.

Pikkuapina ylhäällä, isoapina varmistamassa.

Hengailua. Taustalla meidän kiipelipojat.

Aurelian ottama taidekuva.

Huh, on se melkoista menoa kun on kolme energistä poikaa ja yksi taapero... Onneksi isoin poika osasi opettaa pienemmille pojille kiipeilyn saloja ja onneksi pienemmät pojat melkein kilpailivat siitä kumpi pystyy naurattamaan Aureliaa enemmän. Illalla kaikki pienet lapset simahtivat saman tien ja kohta simahtaa tämä äitikin.