Täällä on mahtavia naapureita. Aamulla lähdimme ulos ja pihalla oli naapurin perhe touhuilemassa. Meidät otettiin iloisesti mukaan joukon jatkeeksi. Kun oli vahdinvaihdon aika mieheni kanssa ja menin sisälle tietokonehommiin, oli ikkunasta niin kodikas näkymä, ihan kuin pienessä idyllisessä kylässä :)
Talon lapset pihalla. |
Ruohonleikkuri vai nukenvaunut, what´s the difference...? |
Päivän kiinnostavin anti oli edesmenneen musiikkiterapeutti Petri Lehikoisen kirjojen lukeminen, joita rakas mieheni oli lainannut kirjastosta minulle. Aihe, eli matalat äänitaajuudet ja niiden vaikutus ihmiseen on niin äärettömän kiehtova! Lisää aiheesta täällä.
Jalkapallokentälle oli noussut sirkus. Niillä oli ihan pikkuruinen luomuruohonleikkuri mukana.
Eräs toinen naapurin äiti soitti yhtäkkiä ja toi meille käyttöön juoksurattaat. Vaikuttivat ainakin pikaisesti testattuna oikein käyttökelpoisilta. Sitten ei ole tekosyitä lenkillelähdöstä lintsaamiseenkaan...
Sitten vielä kolmannen naapurin äidin ja tyttären kanssa menimme leikkipuistoon leikkimään. Äitiysloman alussa tuntui, että olen pudonnut maailmankartalta kokonaan, kun ei enää ole opiskelutovereita eikä muutakaan sosiaalista elämää. Nyt on todella upeaa kun on onnistunut sulautumaan ihmisten joukkoon ja saanut monia kavereita tästä ihan lähialueelta, joita voi tavata vaikka päivittäin.
Mieheni lähti teinipojan kanssa lähdevesireissulle. Pian saadaan parasta mahdollista vettä juotavaksi! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti