Päivän seikkailu vei Marja Tyrnin syntymaille Pallivahaan! Seikkailu vei meidät kuitenkin ensin uuteen musiikkitaloon, johon pääsin kurkistamaan ensimmäistä kertaa. Kyllä aika synkkä ja laitosmainen paikka... Mutta kaipa ne salit ovat sitten oikeastikin huippuja.
Hukkatila valokuilu. Olisi mahtunut 20 harjoituskoppia. |
Mutta hissit ainakin ovat tarpeeksi isot. |
Hienoa, kaiken sähläämisen jälkeen olimme ajoissa junassa ja löysimme matkaseurueemmekin. Ja liputkin ehdin ostaa etukäteen. Huh. Kyllä basson ja lapsen yhteisroudaus on jumppaa kerrakseen...
Pallivaha!! Sepä se. Ja missäpä muuallakaan kuin Turussa. Turku on paikka, joka on täynnä kummallisia paikannimiä. Ja muitakin nimiä.
Pallivahan kirkko on ruma tiilineliökirkko, mutta akustiikka on erinomaisen miellyttävä ja elinvoimainen barokkiyhtyeemme Ensemble Nylandia laittoikin sen soimaan aivan tuikean komeasti! Aika usein luullaan, että barokkisoittimet ovat volyymiltään hiljaisia ja että ennen muinoin vain oltiin hiljaisempia, niin se ei haitannut. Mutta kyllä akustiikalla on jotain merkitystä myös. Tässä mahtavassa Pallivahan kirkossa soundasi että oksat pois! Ei edes mitään ärsyttävää suttukaikua, vaan ihan oikeaa rehevää ja mehukasta äänen vahvaa vibaa ja resonanssia. Kiitos loistaville soittajille, oli mitä mahtavin keikka! :) Kyselin lisää keikkaa? "Totta munassa! Tai pallissa, kuten täälläpäin on tapana sanoa." :)
Vene oli ajanut karille juuri Pallivahan kirkossa. |
Kotimatka oli pitkä ja myöhäinen. Mutta onneksi meillä oli varmaotteinen junan kuljettaja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti