perjantai 20. toukokuuta 2011

Kamera!!!

Siis jeejeejeeeee!! Kun menin leikkipuistoon kyselemään eilen unohtunutta eväskassia, niin kassin lisäksi siellä oli myös kamera!! <3 Kyllä oli päivä pelastettu! Ajokortit, avaimet ja puhelimet voi aina uusia, mutta valokuvat on vahvoja muistoja, joiden menetystä ei oikein voi korvata muulla. Siis jessss!!! :D

Toinen mikä löytyi oli Gymboss, kerrassaan mahtava treeniväline. Tulitikkuaskin kokoinen laite, joka piippailee. Ärsyttävän tehokas. Ja lisäksi sitkeä. Tämä minun tapaus on ollut hukassa, siis oikeasti hukassa ainakin viisi kertaa ja sitten kuitenkin löytynyt. Se on viettänyt monta treenikertaa hikisissä rintaliiveissä (no kun ei ollut taskuja!). Se on ollut useamman kerran ulkona sateessa. Ja on se ollut kerran pesukoneessakin (sillä kertaa oli taskut...). Ja aina se vain jaksaa piippailla. (...ja nyt ymmärrän, miksei mieheni niin innokkaasti lainaile Gymbossiaan minulle silloin kun omani on hukassa)

Ei vaunuja nyt keskelle pihaa viitsi jättää.
Aurelia on saanut periä isältään mahtavan järjestyksen tajun. Tänään hän työnteli lainaamiaan nukkekärryjä pitkin pihaa, mutta sai sitten lopulta tarpeekseen kun olimme menossa pihalta pois. Sanoin hänelle, että jätä vaan kärryt siihen ja tule tänne. Mutta hän epäröi ja pyöri ympyrää kovasti miettien. Lopulta hän työnsi rattaat tosi hienosti oven viereen parkkiin ja jätti ne hyvällä mielellä siihen.

Aurelia keräsi ihailijoita kun kävimme kaupassa. Hän mussutti luomuomenaa (jonka olin jo punninnut) ja viipotteli omiaan. Eräs mummeli jäi ihastelemaan kuinka Aurelialla on silmät, joista näkee, että hän on hyvin älykäs ja kuinka hyväntuulinen ja reipas hän on. Ja muistutti minua, että minun tulee olla onnellinen kun olen saanut noin hienon lahjan. Ihana mummeli <3 Ja tietysti ihana pikkuinen söpöläinen Aurelia <3 <3 Aurelia osaa käyttäytyä niin hyvinkin. Laittaa tavarat takaisin hyllyyn ennenkuin jatkaa matkaansa. Ja vaikka viipottaakin omiaan niin hän tulee perässä, ainakin pienellä viiveellä...

Luomuhyllyä tutkailemassa.



Ompusta riitti pyöräreissullekin.

Kaupassa oli norjalaista lohta tarjouksessa, joten nappasin sitä kilon verran kyytiin. Illalla laitoin sen graavautumaan. Graavilohen tekeminen on ihan hämmästyttävän helppoa. Tässä ohjetta, kannattaa kokeilla, säästää rahaa ihan huikeasti! (tarjouslohi 7e/kg, valmis graavilohi 25e/kg)

Tarvitset:

Lohifilettä sopiva määrä
Rakeista kristalli- tai merisuolaa
Tilliä
Lasisen tai metallisen astian ja siihen sopivan painon.
Muovikelmua

Laita lohifilee astiaan ja ripottele reilusti suolaa ja tilliä pinnalle.

Peitä tiiviisti kelmulla.



Laita kelmun päälle jotain painavaa, kuten vaikkapa 1kg chian siemeniä.

Anna seistä huoneenlämmössä (riittävän lämpimässä, mielummin patterin kuin ikkunan edessä) vuorokauden. Ja tadaa, sitten se on valmis! Ei muuta kuin kala ulos muovien alta ja terävällä veitsellä ohuita siivuja. Suolakokkareet ovat sulaneet kalaan sisälle (sitä se graavaus justiin meinaa) mutta jos joitain suolakokkareita on jäänyt sulamatta, niin ne tietenkin otetaan pois.

Tässä vielä eilisen päivän valokuvia:

Leikkipuiston aurinkojuhlassa soi samba.

Kahvakuulailua sateessa kirsikkapuun alla.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti