Oikeaa toimintaa!

Tällaisena päivänä voi totisesti tuntea itsensä eläväksi! Niin paljon oikeaa toimintaa ja niin paljon elämän sykettä! Aamusta lähdimme roudautumaan LadyLine Vallilaan rentoutuskonserttihommiin :) Minua ilahdutti suuresti se, miten innostuneesti meidät otettiin vastaan. Aureliakin sai jäädä mieheni kanssa salille ihmettelemään konsertin ajaksi. Lisäksi ilahdutti, miten hyvällä asenteella ihmiset tulivat kuuntelemaan ja myös YLE:n ryhmällä oli mielestäni hieno, positiivinen asenne. Konsertti meni hyvin ja oli hyvä olo soittaa. Ja sekin ilahdutti, miten kovasti rentoutujat innostuivat konsertti-ideasta jälkeenpäin!

Aurelia tsekkaa soundit ennen konsertin alkua

Rentoutuskonsertti käynnissä :)

Ohjelma, johon konsertti kuvattiin on nimeltään "Musiikin parantava vaikutus" ja se näkyy ensi tiistaina 18.00-uutisten jälkeen alkavassa Kulttuuriuutisissa.

Rentoutuskonsertin jälkeen mieheni saattoi minut ja Aurelian (joka nukahti vaunuun) Pasilan aseman lippuluukulle. Hän jatkoi sieltä omille teilleen ja minä lähdin Tammisaarta kohti. Reissun päällä on hauska olla, sitä nimenomaan tuntee itsensä eläväksi. Onhan se haasteellista roudata bassoa ja varsinkin bassoa ja vauvaa yhtäaikaa, mutta kiitos sille omalaatuiselle vinksahdukselle päässäni, saan siitä  (onnistumisesta?!) jotain ihmeellistä iloa ja hyvää mieltä.

Kuinka roudata vauva, basso ja matkatavarat ilman, että läikyttää kahvit?

Junassa Aurelia heräsi, mutta onneksi vaunussa oli seikkailuseuraa, eikä aika käynyt lainkaan pitkäksi.

Touhutytöt

Isäni, eli Aurelian moffa oli autolla vastassa Karjaalla. Ajelimme Karjaan ABC:n buffeepöydän kautta Tammisaareen. Tammisaari on aika tunnelmallinen kaupunki. Mukava piirre tässä pikkukaupungissa on se, että ihmiset ovat hyvin aktiivisia ja osallistuvat kaikenlaisiin rientoihin sankoin joukoin.

Päikkärit vol 2 Tammisaaren keskustassa

Tammisaaren museossa oli musiikkiaiheisen näyttelyn avajaiset. Soitin ensin tervetuliaismusiikkia sisääntuloaulassa. Museosedän puheen jälkeen Paul Oxley´s Unit soittivat akustisen keikan näyttelytilassa. Olen liian nuori, jotta olisin kuullut heitä aiemmin, mutta tykkäsin ainakin tästä akustisesta versiosta tosi paljon.

Paul Oxley´s Unit. Etualan blondi on näyttelyesine.

Näyttelytilassa oli vitriineissä ja lattioilla paljon vanhoja soittimia, ja tosiaan myös mallinukkeja soittamassa niitä. Hupaisaa oli huomata, että oma soittimeni on vanhempi kuin enin osa museossa olevista näyttelysoittimista :) Se naamioituikin joukkoon aika hyvin.

Vitriinissä soittimia 1800-luvulta. Oikealla kontrabasso vuodelta 1788.

Sulauduin kuulemma myös itse aika näppärästi näyttelyesineiden ja -nukkien joukkoon soittaessani hieman aikalaisempaa musiikkia Paulin poikien jälkeen.

Kalpea klavikordisti

Alkuperäinen suunnitelma oli jäädä isäni luo yöksi, mutta huomasimmekin, että saattaisimme ehtiä junaan ja lähdimme asemalle. Ja kyllä. VR:ään voi aina luottaa, se on aina myöhässä! Joten ehdimme hienosti :)

Matkaeväänä luomumakkara

Hieman jännitin bussimatkaa asemalta kotiin. Yleensä mieheni on ollut mukana apuna, jos matkustan basson ja Aurelian kanssa sellaiseen aikaan, että Aurelia on hereillä ja tarvitsee bussiviihdyttäjän. Nyt oli selvittävä itse. Oli melkoinen Luojan lykky, kun huomasin, että kotibussissa oli koira! Aurelia tapitti koiraa koko matkan ja toisti "koilakoila" joten pystyin rauhassa varmistamaan, että basso pysyy ehjänä ja koko bussimatka sujui paremmin kuin hyvin.

Mukava päivä

Aamusta kävin rentoutumassa omalla venyttelytunnillani. Venyttely on niin mahtavaa! Ja etenkin kun sen tekee "laiskotteluasenteella". Tyylini on etsiä/löytää jokaiselle lihakselle niin rento venytysasento, että siihen voisi vaikka nukahtaa. Sellaisissa asennoissa pötkötteleminen tunnin verran tekee kyllä niin hyvää keholle ja mielellekin!

Tänään käveli nurmikolla vastaan kilppari! Harmi vain, että Aurelia nukkui, hän olisi varmasti ollut innoissaan myös.

Tässä käppäilee neiti Anu 8v

Sitten mieheni tuli jatkamaan Aurelian päiväunikärräilyä ja minä pääsin soittamaan. Minulla on huomenna  rentoutuskonserttidemon lisäksi ihan tavallinen konsertti, Tammisaaressa. Siellä on  "Sano se sävelin" -taidenäyttelyn avajaiset ja minun tarkoitus on siellä sitten sanoa se sävelin ;) Tehokas päivä siis tulossa. Jäämme Aurelian kanssa isäni luokse yökylään Tammisaaren lähelle Lappohjaan. Seikkailua siis jälleen luvassa!

 

Siinä soittaessani katseeni osui parvekkeella olevaan yllätykseen! Mieheni oli ostanut pääsiäisliljoja! <3 Ehkä pieni vihje, että jouluvalot voisi jo poimia pois... ;P Pääsiäisenä voisikin laittaa parvekkeen kuntoon!

Iltapäivä sujui leppoisasti. Olin päättänyt, että en järjestä mitään erityistä ohjelmaa vaan otan tosi iisisti loppupäivän, huomisen koitoksia ajatellen. Menimme Aurelian kanssa ulos ihanaan kevätsäähän ja hiekkalaatikon kautta kauppaan. Tällaiset ostoksemme olisivat olleet, jos Aurelia olisi saanut päättää :) (kiikutin juustot takaisin kun hän oli häärännyt valmiiksi. Hän oli niin innokkaasti auttamassa ostosten tekemisissä, etten raaskinnut keskeyttää)

Aurelia ostoksilla

Myöhäisillasta kirjoittelin vielä huomisen konsertin spiikkiä ja leikkaa-liimailin nuotteja. Viime tinka on ystäväni. Saan usein parhaat oivallukset silloin. Ja hyvän mielen, kun vihdoin olen saanut sen tärkeän jutun tehtyä, jonka tekemistä olen lykännyt ja lykännyt ;)

Tervetuloa rentoutuskonserttidemoon!

Tänään se vihdoinkin varmistui, joten voin paljastaa tämän mukavan jutun. Eli YLE:n kulttuuriuutiset ovat tekemässä juttua musiikin parantavasta vaikutuksesta ja kysyivät voisivatko tulla kuvaamaan rentoutuskonserttiani. Eli piti äkkiä järjestää sellainen :) Tämä kuvattava versio on puolen tunnin mittainen demo ja sinne saa ehdottomasti tulla kuka ikinä vain haluaa (ja jos haluaa naamansa telkkariin)! Rentoutuskonsertti on LadyLine Vallilan Aurinkosalissa, Sturenkatu 27, keskiviikkona 20.4. klo 12-12.30. Siispä tervetuloa! Ja ilmainen sisäänpääsy tietenkin.

Täällä rentoudutaan keskiviikkona, tulehan sinäkin! :)

En tiedä milloin tulee eetteristä, en edes omista telkkaria, mutta ilmoitan kyllä jos löydän vaikka Yle Areenalta jonkun linkin.

Muuta hyvää? Tässä hieman sulatellut vaalitulosta. Ensijärkytyksestä tokeutuneena huomaan ajattelevani, että onpas jännää, nyt saattaa oikeastikin tapahtua jotakin muutosta. Ei voi tietää onko hyvä vain onko paha. Mutta olen utelias!

Aurelia on ihailtavan sinnikäs. Tänään hän halusi harjoitella kulkemaan rappusia alaspäin. Ja se piti tehdä moooonta kertaa. Mikä sisupakkaus!

Aurelia oli ihan superhassu kun se löysi isoveljen luistelukypärän. Se piti tietysti laittaa (väärinpäin) päähän ja sitten kun se ei nähnyt eteensä, niin se törmäsi seinään. No sekös vasta hauskaa olikin, kun muut säikähdyksestä huudahdimme. Joten pitihän se toistaa uudestaan ja uudestaan. Nauroi itsekin ihan kippurassa uudelle leikilleen :D Harmi kun keksin vähän liian myöhään ottaa kuvia...

Sain uuden Visakorttini ja Visa Electron -korttini tänään. Silloin joitakin viikkoja sitten kun kadotin reppuni olin sulkenut kortit. Kyllä olikin helpottava olo kun sai kortit lompakkoon, vaikken ole niitä edes vielä käyttänytkään. Mutta vain se tieto, että ei tarvii ravata konttorissa nostamassa rahaa jos sitä tarttis.

Hot BodyCombat sai jatkoa tänään. Huh. Oli ihan mahtava meno päällä!!! Porukkaa oli vielä enemmän kun eilen ja salissa oli ollut jo muutama jumppa ennen tätä tuntia, joten hieman alakantissa oli happipitoisuuskin. Siis loistavaa treeniä!!

Iltasesta olen jälleen väsäillyt bassolehteä. Nyt se on vihdoin viime silausta ja painoa vaille valmis.

Säpinäsunnuntai

Äänessä.

Kansalaisvelvollisuus hoidettu. Itse äänestäminen oli ihan kivaa kun oli mukava, lämmin keli ja Aureliakin oli niin reippaasti hengessä mukana. Tosin sen perusteella miltä vaalitulokset tällä hetkellä näyttää (90% laskettu) niin tämä eduskunta-asia kyllä kuuluu johonkin ihan muuhun kuin "Hyvää tänään"-blogiin.

Milloinkohan olen viimeksi leikkinyt hiekkalaatikolla!?? Voin lämpimästi suositella hiekkaan istahtamista jos elämä alkaa tuntua tasaisen tylsältä puurtamiselta. Kädet vain hiekkaan ja lapiot sauhumaan! Se vasta lupsakkaa on. Aurelia on kyllä tällä alalla aivan mieletön luonnonlahjakkuus!

Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku!

No, rehellisyyden nimissä on sanottava, että Aurelia kyllä jaksoi olla kiinnostunut hiekkaleikeistä aika paljon kauemmin kuin minä. Joten siinä samalla hieman katselin ympärilleni ja räpsin muutamia kevätjuttuja.

Pi- eikun poppeli. Hahaa.... aargh!! Huono!

Jotain kukkasia

Kuka kuuluu joukkoon?

Trullit. Hyvä, että olin poissa kotoa ;P

Iso plussa tälle päivälle oli se, että Aurelian nukahdettua päikkäreille mieheni lähti työntelemään kärryjä ja sain soittaa tosi pitkään. Ihan kuin olisi hieman paineta tässä soittoasiassa tällä hetkellä... Siihen kyllä auttaa tosi paljon se, että saa treenata just niin paljon, että tietää tehneensä parhaansa.

Vapise Hotjooga, nyt on tullut Hot BodyCombat! Jumppalan ilmastointi oli hajalla ja jo ennen tunnin alkamista tuntui kuin olisi kömpinyt saunan lauteille. Noh, mutta kivaa oli ja hiki virtasi :)

Matka jumppalasta kotiin sujui hyvin, sillä vieressämme bussissa matkusti koira. Aurelia on jo oppinut sanomaan "koira", tai ainakin jotain sinnepäin. Joskus lipsahtaa myös "unden", eli "hunden". Hyvä, että toinen kotimainen jatkaa elämistään vaalituloksista huolimatta ;)

Elämä vie, pitäisi varmaan olla vikisemättä? ;)

Tänään sain jotakin aikaiseksi. Kiitos elämälle, joka pakotti minut tähän :) Ja kaverilleni, joka neuvoi  soittamaan oikealle henkilölle. Se ei tosiaankaan ollut vaikeaa, yhden puhelun päässä vain! Ja tätä olen kuukausitolkulla vain siirtänyt ja siirtänyt koska en ole uskaltanut!?? Vaikka edelleen hieman aristelen, niin nyt on jälleen vahva tunne siitä, että tämä homma tulee toimimaan. Kuulostan varmasti salaperäiseltä, kerron kyllä sitten sopivalla hetkellä mistä on kyse :)

Tänään aamulla menimme Aurelian kanssa vierailemaan kaverini ja hänen tyttärensä luona. Oli niin mukava tavata pitkästä aikaa ja jutella vaikka hieman rankemmistakin asioista. Aurelia sai ison läjän ihania kaverini tyttärelle liian pieniksi jääneitä vaaleanpunaisia tyttövaatteita. Se onkin tosi hyvä, sillä itse ajaudun helposti ostamaan mitä tahansa muita kuin tyttömäisiä vaatteita. Nuo vaaleanpunaiset tosityttövaatteet sopivat Aurelialle niin hyvin!

Vierailun jälkeen Aurelia meni päiväunille ja minä vaunukävelylle. Aurinkoa ja lämpöä riitti ja T-paidalla pärjäsi hyvin. Tällaisia mahtavia bongauksia:

Ilmieläviä krookuksia

...ja tosi paljon!

Jäät ovat lähteneet ja sorsat polskivat

Torilla myydään jo mansikkaa (Espanjalaista tosin)

Keväinen lounasretki lähipuistossa

Aurelia veteli makeat kolmen ja puolen tunnin päikkärit. Siinä ehdin miettiä hieman tuota "salaperäistä" asiaa. Totesin, että tätä olen oikeasti odottanut jo monia vuosia. Siitä on - apua! - jo yli viisi vuotta, kun idea putkahti kirkkaana päähäni. Mutta huomaan, että en todellakaan olisi ollut valmis tähän yhtään aikaisemmin.  Nytkin tuntuu aikamoisen täpärältä tämä meno. Toisaalta epävarmuus ja pelko seuraavat mukana varmasti viimeiseen loppuun asti, joten tuskin niiden väistymistä kannattaisi jäädä odottamaankaan. Pitää olla rohkea ja luottaa itseensä, niinhän ne sanoo. No, ehkä jos ei ihan aina uskalla luottaa itseensä, niin voi ainakin luottaa elämään? Tai millä nimellä sitä nyt kukin kutsuu, sattumus, johdatus, elämää suurempi, Jumala? You name it. Että kun elämä on johdattanut tällaiseen pisteeseen, niin kai sillä on jokin merkitys ja kai siitä on silloin mahdollista myös selvitä!? Huh... No, nähtäväksi jää. Varmaan isonnan tätä asiaa päänupissani ihan liikaa ;)

Lopulta kun Aurelia heräsi ja pääsimme kotiin sain mahdollisuuden treenata bassobiisejä ihan kunnolla. Isä ja tytär nimittäin lähtivät ulos. Ikkunasta seurasin, mitä kaikkea jännää keksivätkään.

Hmm... onpas harmaa kuva, pitäisi varmaan ikkunatkin pestä joskus...

Elämä antoi potkun persuuksille - kahdesti!

Huh. Olen hieman hengästynyt tämän päivän antimista, joita on vieläkin vaikea uskoa todeksi. Monta kertaa ennenkin elämä on mennyt kohdallani sellaisessa sykkeessä, että ensin mennään pitkään tasaista tylsää puurtamista ja sitten aivan yhtäkkiä puun takaa elämä antaa potkun takapuoleen ja antaa mielettömän harppauksen eteenpäin. Usein noita harppaamisia edeltää se, että edes ihan pikkuisen aktivoidun kyseisellä elämänalueella. Tänään oli juuri tuollainen päivä. Yritän hieman selittää.

Deep Relaxing Sounds

Unelmani on järjestää rentoutuskonsertteja, kuten aiemminkin kirjoitin. Pähkinänkuoressa (ihanaa, en ole pitkään aikaan kuullut kenenkään käyttävän tätä sanontaa!) idea on yhdistää FA-tuolin toimintaperiaate konserttinautintoon. Rentoutuskonsertissa kuulijat menevät makuulle lattialla oleville matoille basson ja minun viereen/ympärille. Siinä he saavat lepäillä tai nukkua ja minä soitan bassolla matalia ja rentouttavia ääniä, sekä välillä biisejä, joiden tarkoitus on saattaa kuulija omille mielikuvitusmatkoille. 

Rentoutuskonserteista enemmän täällä.

Idea on siis olemassa. Käytännössä asia kuitenkin kiikastaa siitä, että pitäisi löytää, eli etsiä sopivia konserttipaikkoja. Pitäisi olla  tasainen puulattia (ei siis lavaa eikä penkkejä) ja mielellään myös jonkinlaiset jumppamatot. Tällaisia paikkoja olisi varmasti ihan helppo löytää (liikuntakeskukset, koulujen jumppasalit, joogasalit...) mutta olen vain ollut niin ujo/pelkuri/saamaton, etten ole kysellyt. Vähän, että "mutku ei ole rahaa/tarpeeksi nimeä/mainetta/pokkaa/yms".

Tänään siis tapahtui kaksi pientä aktivoitumista kyseisellä elämänalueella: pääsin vihdoinkin harjoittelemaan omalla, juuri korjauspajalta saapuneella bassollani juuri niitä kappaleita, joiden olen ajatellut sopivan rentoutuskonsertteihin. Lisäksi kävin entisessä koulussani, Metropoliassa Ruoholahdessa moikkaamassa erästä basistia tuli puheeksi tuo rentoutuskonsertti. Selitin jälleen kerran mistä on kyse ja että pitäisi tosiaankin tehdä asian eteen jotain. Innostuin tämän basistin tapaamisesta ja ajatus jonkin tekemisestä jäi kytemään päähän.

Metropolian Ruoholahden toimipisteessä

Sitten tapahtui tämä huima potku. En paljasta vielä mistä on kyse, kerron kyllä sopivalla hetkellä :)  Pitää nyt vähän jännitystä ylläpitää ;) Mutta tämän potkun ansiosta uskaltauduin hieman kokeilemaan kepillä jäätä ja kyselin jumppalasta, jossa ohjaan tunteja, että miten suhtautuisivat tällaiseen konsertti-ideaan. No pomo innostuikin ja mietti josko voisi  myös asiakkaille ja henkilökunnallekin järjestää rentoutuskonsertit! Tämä positiivinen suhtautuminen oli jo päivän toinen potku, joka antoi minulle uskoa siihen, että tosiaankin pitää uskaltaa kysellä (konserttipaikkoja) ja tosiaankin ihmiset saattavat innostua!

Nyt on siis elämä potkaissut minua persuuksille ja minun on aktivoiduttava :) Olenkin juuri huomisaamuksi sopinut tapaamisen erään henkilön kanssa, joka saattaa olla ratkaisevassa roolissa. Tapaamisemme liittyy  oikeasti aivan muihin asioihin, joten tässäkin mukana hieman elämän hauskaa "sattumaa".

Ja lisäksi oli muitakin hauskoja asioita:

Niin lämmin, ettei tarvinnut takkia eikä pipoa!

Nyt lähtee!

Ja vielä pieni pääsiäisaiheinen tervehdys ;)

Mieheni ja tyttäreni leikkimässä :)

Kotiinpaluu

Tämä päivä sujui jälleen reissun päällä. Moni asia meni hienosti.

Ensinnäkin, heräsin aamulla hotellissa ennen Aureliaa ja ehdin säätää kaikki viimeiset pakkaamiset yms. Ja lisäksi edin tehdä Elävöittävän Liikesarjan! Se tuntui taas tosi hyvältä, jo eilispäivänä alkanut sitkeä päänsärkykin katosi, Luojan kiitos! Tätä pitäisikin tehdä joka aamu!

Junamatka kotiin sujui hyvin, kiitos leikkivaunun kehittäjälle!

Jeah. Vähän asennetta peliin!

Kaappitutkimus, tuttua touhua.

Eeen mä mitään oo tehny...

Tässä vielä muutama kuvamuisto Jyväskylän reissulta:

Kissaa ihailemassa kummityttöni luona

Ja samaisessa paikassa taidetta tekemässä.

Upea ikkunakoritse kummityttöni kotona

Aureliasai käteensä musalaitteen ja alkoi hytkymään valtavasti. Olis pitänyt videolla ottaa... :)

Kotiin päästyä jätin tavarat kotiin ja lähdin kävelylle, Aurelia oli nimittäin nukahtanut heti junasta ulos  pääsytäme ja tarvitsi oman päiväunikävelynsä. Siellä kotikulmillani kävellessäni ihastelin kuinka hyvin lumi on sulanut. Ja myöskin panin merkille, että nurmikot ovat peittyneet harmaan sepelin alle. Hmph. Juuri kun ajattelin, että kai ne kukat tuosta jossain vaiheessa läpi puskee, osui silmääni tämä:

Ja ei, tätäkään kuvaa en ole muokannut mustavalkoiseen suuntaan.

Kotona minua odotti hauska yllätys. Olin saanut kauniin kortin :)

Synttärini ovat marraskuussa, mutta otan vastaan onnitteluja koska vain ;)

Oli tosi lämmin keväinen ilta. Perheemme pojat lähtivät lenkille ja Aurelian kanssa lähdimme lähikauppaan.

Konserttipäivä

Kenraaliharjoitus takana, illalla veto! :)

Bassot odottavat iltaa :)

Konserttihieno

Konsertti pidettiin teatterissa, ja backstagella lojuikin yhtä sun toista kummaa.

Seikkailun aineksia

Tänään taas soittopuuhissa aamusta alkaen. Kyllä on hauskaa, varsinkin kun on niin loistava pulttikaveri! Päänupillekin tuntuu terveelliseltä, että saa niin pitkäksi aikaa keskittyä johonkin mukavaan ja täysin erilaiseen asiaan kuin vauvatouhuihin. Melkein jo osaan puhua sössöttämättä ;) Aurelia oli mummon hyvässä hoidossa, joten kaikki osapuolet nauttivat tilanteesta.

Vaikka hotellihuone on tosi pieni, niin Aurelia kyllä keksii leikkejä kuitenkin. Eteisessä on hauskasti kaksi peiliä vastakkaisilla seinillä, ja sekös oli hupaa!

Soittotreenien jälkeen lähdimme kylään kummityttöni luokse. Siellä oli myös kolme kissaa, joten Aurelialla oli tekemistä kun yritti ehtiä niitten perään.



Välillä kissa juoksi karkuun, välillä Aurelia




Tässä suloinen kummityttöni Pinja



Molemmat tytöt samassa kuvassa