Tiikeri sen tietää

Yhtäkkiä vain huomasin sen. Makasin lattialla, tai oikeastaan jumppasalin lavalla ohjaamassa venyttelyä. Olin aivan rento ja lattia allani tuntui ihanalta, jotenkin hyvin mukavalta. Siinä aivan yhtäkkiä tiedostin, kuinka minä olen minä ja kuinka olen tässä paikassa juuri tällä hetkellä. Tässä paikassa aivan kokonaan, kaikki ajatuksenikin ovat tässä hetkessä ja tässä paikassa. Tiedostin itseni ja olemiseni niin vahvasti, että täytin olemuksellani koko oman maailmani. Jokaisen sekunnin eläminen ja hengittäminen tuotti mielihyvää. Kuinkahan pitkään me mahdoimmekaan venyttää sitä lihasta...

Enimmäkseen ajatukseni ovat muissa ajoissa ja paikoissa kuten menneessä (muistelu) tai tulevaisuudessa (suunnittelu tai haaveilu) tai muuten vain kirjassa, musiikissa, ympäristössä... On toki hyvä toisinaan muistella menneitä ja tulevaakin suunnitella, lueskella kirjoja ja ihmetellä muuta maailmaa, mutta kyllä oleminen omassa itsessään nyt-hetkessä on puolensa :)

Tässä fiiliksiä soittotreeneistä :)

Tiikeri pääsi hyvään Deep Relaxing Sounds moodiin :)

.

Kaamoksen sydämessä

Yksi hienoimmista asioista, mistä tulee hyvä mieli on, kun onnistuu auttamaan toisia ihmisiä. Tänään sain auttaa useampiakin. Venyttelytunnillani käy jos jonkinlaisen vaivan omistavaa henkilöä. Hämmästyin itsekin, kuinka paljon tietotaitoa minulle on elämän varrelta kerääntynyt, kun osasin neuvoa useammallekin mummelille terveellisiä ja lääkkeettömiä vaihtoehtoja mitä erilaisimpien vaivojen hoitoon. Minulle ihan yksinkertaisia juttuja. Luontaistuotteita, superfoodeja, ruokailujuttuja, elämäntapajuttuja, itsehoitojuttuja. Ennen kaikkea pystyin antamaan ihmisille toivoa! Jos skeptikon mielestä superfoodit ovat vain placeboa, niin mitä väliä sillä on, jos se kerran auttaa!? :)

Ja voi ihanuutta! Minä sain tänään kukkia! <3 Vieläpä rakkaalta mieheltäni! <3 Ihan oikein ruukussa, eli ei mitään puolen viikon kestävää kimppua, vaan ihan oikean, elävän orkidean! Orkideat ovat ihan lempparikukkiani ja tulin todella iloiseksi niistä! Totta tosiaan, syntymäpäiväni lähestyy. Erinomainen syy päästä taas keksimään uusia jänniä raakakakkuja! :)

Ja selvisimme Kuusamoreissulta kotiin, vaikka kotimatka yöjunalla olikin aika rankka. Lentokotelossa oleva basso on aika paljon roudattavaa. Siihen päälle vielä matkatavarat ja lapsi vaunuineen. Nukuimme kuitenkin hyvin ja olisimme nukkuneet mielellämme vielä enemmänkin jos VR olisi tapansa mukaan ollut riittävästi myöhässä... ;)

On ihan mahtavaa, että mieheni lainaa kirjastosta hyviä kirjoja. Nyt luen lainaamaansa aivokirjaa, Parasta aivoillesi (Kivinen-Keränen-Ruuti) ja on kyllä jällee todella lukemisen arvoinen kirja! Tässäpä viimeksi lukemani kolahtanut pätkä:

Sipsipussi rapisee jo entistä useammalla aikuisellakin, ja mikroaaltouuni kilahtaa tiheään tahtiin. Jäätelöä mussutetaan suoraan purkista telkkaria katsoessa. Netissä surffaillessa suu käy kokoajan. Kosketusvajetta, läheisyydennälkää, lääkitään lohturuualla. Kun on vaje ja huono olo, ruoka helpottaa. Aivokemian kannalta näin juuri on. Syöminen saa onnellisuushormooni oksitosiinin virtaamaan. Syödessä olo rauhoittuu ja rentoutuu. Ahdistus ja stressaantunut olo häviävät.

Kosketusvaje, läheisyysnälkä. Aika rankkoja sanoja, suorastaan tabuja tässä kulttuurissa! Nyt kun on pimeää ja kylmää, on entistäkin tärkeämpää ja hienompaa huolehtia ei vain itsestään yksinään, vaan myös toisistamme! Ei vain omasta, vaan toistemme kosketusvajeesta ja läheisyysnälästä! Mussuttamisen sijaan oksitosiininsa voi saada vaikkapa halaamisesta. Se on samalla sosiaalista vuorovaikutusta ja aivoillemme kaiken kaikkiaan äärettömän terveellistä! Ja miksi siitä on tehty niin vaikea asia? Voiko asialle mitään? Halaa sinulle tärkeitä ihmisiä! Se on ilmaista ja antaa kaikille osapuolille niin paljon kaikkea hyvää! :)

Nyt tosiaan vihdoin kotona! Pääsin purkamaan kameran, ja tässä vielä hyviä hetkiä Suomalaisen Barokkiorkesterin Kuusamoreissun varrelta:

Pikkubussissa oli todella tiivis tunnelma.

Ja upeat maisemat!

Pitkän ajomatkan paras hetki :)

Oli siitä lentokotelosta jotain iloakin!

Poroja! <3

Upea sumu konserttipaikan vieressä.

Kiertueen viimeinen konsertti täpötäydelle, innostuneelle yleisölle.

Isot kissat

Korkeasaaressa koko laajennetun perheen voimin :)

Matka alkoi hienossa sademetsäbussissa.

Korkeasaaren kengurut pomppivat iloisesti :)

 

Tällä kukolla oli tosi muhkeat pyrstösulat

Kultainen laahus.

Leijonanpennut olivat leikkisällä tuulella.

Lumileopardi chillaili.

Iltapäivällä leikkipuistoon. Aikani kuluksi venyttelin. Tai oikeastaan se oli tilanteen pakottama, selkäni oli nimittäin jo aamusta alkaen vähän äksy. Mukavasti syvävenytellen auringon lämmössä se kipu kuitenkin katosi! :) Jee, venyttely on niin upea juttu! Ihan äskettäin luin jostakin lehdestä, taisi olla joku apteekin mainoslehtinen, että koska venyttely edesauttaa lihasten pehmeyttä ja notkeutta, niin se samalla voi vähentää selluliittia. Kyllähän se vain passaa!

Tehokasta laiskottelua

Mitä tuumaisit sellaisesta treenistä, jossa saisi vain laiskotella ja löhöillä? Mitä rennompi ja passiivisempi olisi, sen tehokkaammin treeni toimisi. Mitä vähemmän tekisi, sen hyödyllisempää se olisi. Treeni vaikuttaisi kroppaan niin, että siitä tulisi kevyemmän ja joustavamman tuntuinen,  lihaksista tulisi upean pitkät ja jäntevät, ja aineenvaihdunta lähtisi kunnolla liikkeelle. Päänuppiin treeni vaikuttaisi niin, että mieli kevenisi, luovuus lisääntyisi, hyvä mieli täyttäisi ajatukset ja asioihin saisi miellyttävällä tavalla sopivaa etäisyyttä. Minä tuumaisin, että joo kyllä se vaan mulle sopii :) 

zzZzzZZZzz

Tänään taas treenasin sitä :) Ja se toimii! Mikä juttu se oikein on? No mikäpä muukaan kuin oma syvävenyttelytuntini! ;) Kirjoitin jumppalan blogiin kovasti kiitellyn jutun aiheesta, käyhän tsekkaamassa, http://satsisoomena.blogspot.com. Tuli oikeasti hyvä mieli kun jumppalan tyypit kiittelivät juttua. Koko tuo venytystietämykseni on oikeastaan aika pitkälti Sippoin terveysliikunnasta lähtöisin, joten olen ilmaisen mainoksen sille velkaa ;) Sippoin terveysliikunta on tapa kohdella kehoaan hyvin ja sitä kautta antaa keholle tilaa voida hyvin ja itse hoitaa itseään. 

Sippoin terveysliikunnan periaatteita voi soveltaa mihin tahansa treeniin:

    Lempeän harjoittelun periaate  

    Kehoäly® periaate

    Hitaan kiiruhtamisen periaate (sisältäen säännöllisen harjoittelun)

    Kehoetiikan periaate

    Iloinen mieli - rento keho -periaate

    Hauskan harjoittelun periaate

    Auttamisen ja myötätunnon periaate

    Tiedosta: Yksi vaiva, sata syytä. Sata vaivaa, yksi syy.

    Elämänkerrallisen lähestymistavan käyttö psykofyysisen terveyden tukena

Näihin voi syventyä tarkemmin sivuilla www.sippoin.com .

Rentoudesta sopivasti rentoutuskonserttiin. Kävin jakamassa mainoksia. Kurkkasin myös LadyLine Vallilan ovesta sisään ja siellä oli kovasti innokkaita ihmisiä. Siellä on niin hyväntuulinen ilmapiiri! Uskon, että tulee aika mukava konsertti ja rentoutussunnuntai. Tervetuloa kulttuuripäiväunille! Tehokasta laiskottelua sekin :)

Tavallinen vai avojaloin tallaus?

Tylsän tavallinen päivä? Onko tänään ollut jotain erityisen hyvää? Tai onko kaikki ollut ihan hyvää? 

Ainakin hyväksi on osoittautunut blogini. Se antaa minulle sopivasti ajattelemisen aihetta. Etenkin hieman vähemmän mukavissa tilanteissa siitä on hyötyä. Osittain blogini ansiosta tunnen tarvetta skarpata asennejutuissa. ”Kylläpäs ärsyttää. ...Ei mutta pakkohan mun on löytää tästä jotain hyvää, mitä muuten kirjoittaisin blogiini?!” Toimii myös toisinpäin. Kun luen tätä tulee fiilis, että hei, elämänihän on tosi mahtavaa kun hienoja asioita tapahtuu kokoajan.

Tänään oli jälleen niin hienoa venytellä omalla syvävenyttelytunnillani. Sitä voisi hehkutella vaikka kuinka! Minua pyydettiinkin tekemään venyttelybloggaus jumppalan blogiin, ja siinä aionkin hehkutella :) Laitan linkkiä tännekin sitten kun se on julkaistu. Tässä muutama pala: 

Venyttelyasennon tulee olla niin rento, että siihen voisi nukahtaa. Tätä olen testannut myös käytännössä :) Ainoa haaste on, että jos nukahtaa toispuoleiseen venytykseen, niin mistä tietää kuinka kauan pitäisi venytellä toista puolta, että olisi suunnilleen saman verran...?

Venyttelyyn kannattaa asennoitua tyyliin, että ”no nyt saan hyvällä omatunnolla vain löhöillä ja laiskotella”, sillä siitähän siinä on kysymys! Mitä vähemmän ponnistelet ja mitä enemmän lötköttelet ja passivoidut, sen tehokkaampaa venyttely on. Ihan jees, vai mitä? ;)

Venyttele rennosti ja nukahda!

Jotan perää on terveyshihhuleiden muotivillitys "barefoottauksessa". En tiedä miksi sillä pitää olla ulkomaankielinen nimi, ehkä se lisää katu-uskottavuutta ja cooliutta? Kyllä kai kaikki tietää, että paljain jaloin on tosi hyvä olla? Itse ainakin vaistomaisesti otan kengät pois aina kuin suinkaan mahdollista, niin sisällä kuin ulkonakin. Tänään työntelin kärryjä paljain varpain pitkin poikin. Siitä tulee hyvä mieli ja se on tosi kivaa. Ja jonkinlainen vaisto siihen kehittyy, että osaa väistää enimmät koirankakat ja muut ikävyydet.

Muhkeat peikkovarpaat

Ilmaiseksi mainostan hyvää asiaa :)

En voi olla mainitsematta vielä kuinka hyvän makuista kahvi on ollut tänään(kin) :) Ellei siinä olisi niin paljon myrkkyjä, joisin sitä vielä paljon enemmän. Sokkarin kahvilaketju Coffee Houseista saa minkä tahansa take away kahvin, siis vaikka superkalliin lörppötsiinon 0,90 eurolla joka päivä ennen klo 11. Niillä on ihanan lempeää ja aromikasta kahvia, niin sumpit kuin espressotkin.

Tästäkään mainoksesta en saa yhtään rahaa.

Mukava päivä

Aamusta kävin rentoutumassa omalla venyttelytunnillani. Venyttely on niin mahtavaa! Ja etenkin kun sen tekee "laiskotteluasenteella". Tyylini on etsiä/löytää jokaiselle lihakselle niin rento venytysasento, että siihen voisi vaikka nukahtaa. Sellaisissa asennoissa pötkötteleminen tunnin verran tekee kyllä niin hyvää keholle ja mielellekin!

Tänään käveli nurmikolla vastaan kilppari! Harmi vain, että Aurelia nukkui, hän olisi varmasti ollut innoissaan myös.

Tässä käppäilee neiti Anu 8v

Sitten mieheni tuli jatkamaan Aurelian päiväunikärräilyä ja minä pääsin soittamaan. Minulla on huomenna  rentoutuskonserttidemon lisäksi ihan tavallinen konsertti, Tammisaaressa. Siellä on  "Sano se sävelin" -taidenäyttelyn avajaiset ja minun tarkoitus on siellä sitten sanoa se sävelin ;) Tehokas päivä siis tulossa. Jäämme Aurelian kanssa isäni luokse yökylään Tammisaaren lähelle Lappohjaan. Seikkailua siis jälleen luvassa!

 

Siinä soittaessani katseeni osui parvekkeella olevaan yllätykseen! Mieheni oli ostanut pääsiäisliljoja! <3 Ehkä pieni vihje, että jouluvalot voisi jo poimia pois... ;P Pääsiäisenä voisikin laittaa parvekkeen kuntoon!

Iltapäivä sujui leppoisasti. Olin päättänyt, että en järjestä mitään erityistä ohjelmaa vaan otan tosi iisisti loppupäivän, huomisen koitoksia ajatellen. Menimme Aurelian kanssa ulos ihanaan kevätsäähän ja hiekkalaatikon kautta kauppaan. Tällaiset ostoksemme olisivat olleet, jos Aurelia olisi saanut päättää :) (kiikutin juustot takaisin kun hän oli häärännyt valmiiksi. Hän oli niin innokkaasti auttamassa ostosten tekemisissä, etten raaskinnut keskeyttää)

Aurelia ostoksilla

Myöhäisillasta kirjoittelin vielä huomisen konsertin spiikkiä ja leikkaa-liimailin nuotteja. Viime tinka on ystäväni. Saan usein parhaat oivallukset silloin. Ja hyvän mielen, kun vihdoin olen saanut sen tärkeän jutun tehtyä, jonka tekemistä olen lykännyt ja lykännyt ;)

Sauna

Oli ihana lämmin ja aurinkoinen aamu! Linnut lauloivat ja kirmailivat ahkerasti bussipysäkin lähipensaissa. Äänitallenne olisi ollut tosi paikallaan tätä blogia varten, mutta tekniset taitoni eivät ihan riittäneet...

Venyttelytuntini onnistui jälleen. Jännitän sitä usein päiviä etukäteen. Nyt jännitin sitä, miten ihmiset suhtautuvat tämänkertaiseen musiikkivalintaani. Nimittäin soitin gregoriaanista kirkkomusiikkia, ei siis ihan perinteisintä jumppa- tai edes venyttelymusiikkia. Mutta se sopi ihan tosi hyvin ja ainakin ne asiakkaat, jotka uskalsivat antaa palautetta tykkäsivät samoin. Ehkä jumpparit siksi suhtautuvat hyvin omituisiin musiikkivalintoihini kun mainostan niiden olevan samalla musiikkiterapiaa :) 

Ostin itselleni kukkia :) Olen vuosia haaveillut orkideoista, mutta en ole raaskinnut ostaa niitä, koska ne ovat niin kalliita ja pelkään, että niiden hoito on liian vaikeaa ja menee vain rahat kompostiin. Prismassa on jo jonkin aikaa myyty orkideoita tosi halvalla, mutta en ole viitsinyt ostaa kun ulkona on ollut niin kylmä, etteivät jäätyisi kotimatkalla. No tänään sitten vihdoin toteutin tämän haaveen. 5,90e oli mielestäni aika sopuisa hinta. Toivottavasti jaksavat kukkia pitkään :)

Aurelian nukkuessa päikkäreitä haahuilin toimettomana pitkin poikin vaunuja työnnellen. Yllättäen yksi naapuri tuli vastaan ja kysyi haluaisimmeko me läjän fysioterapiaoppikirjoja. No totta ihmeessä :) Vaikuttavat oikeasti kiinnostavilta!

Illalla Aurelia viihtyi niin hyvin lapsiparkissa, että päätin kerrankin nauttia elämästä ja menin jumpan jälkeen saunaan. Niin ihanaa! Ennen saunaan menoa kävin tarkistamassa lapsiparkkitilanteen. Aurelia seisoi lattialla lojuvan hulahulavanteen sisällä ja keikutteli lantiotaan Titi-nallen tahtiin. Kun puolen tunnin päästä tulin takaisin, hän oli edelleen uppoutunut samaan puuhaan :) Eikä olisi halunnut vieläkään lopettaa.

Kotimatkalla Aurelia nukahti vaunuihin. Ei herännyt vaikka riisuin ulkovaatteensa, nostin hänet omaan sänkyynsä ja laitoin unipussin sisään. Oli aika erilainen ilta. Pystyin ihan rauhassa kokkaamaan iltapalaa ja puuhastelemaan asioita.

Pienimuotoista blogin ulkoasun säätämistä. Mukavaa askartelua sekin.

Uskokaa tai älkää, kevätaarteita!!!

Yllätin itseni pitämästä taas häkellyttävän hyvän venyttelytunnin. Huomasin yhtäkkiä opettavani venyttelyä tukevaa erittäin tehokasta mielikuvaharjoittelua ja siihen liittyvää hengitystä. En edes itse oikein tiedä, mistä olen nämä oppinut :)

Tein tänään tosi pitkän (vaunu-)kävelylenkin, lähemmäs kaksi tuntia. Sen aikana bongasin vaikka mitä:

Lumeton rinne ja kelo

Tutun näköinen hanska oksalla!! :)

Aurinko ja vastavaloon kuvaaminen

Ja ennen kaikkea nämä ihanat kevätaarteet! Kertokaa jos tiedätte mitä lajia nämä edustavat. Kaksi ylintä ovat samat eri suunnasta.

 

 

Kävellessäni kuuntelin radiota ja aivan yllättäen siellä olikin keskustelemassa yläasteen aikainen poikakaverini :) Hauskaa oli kuunnella. Niin se maailma vaan menee eteenpäin ja siitäkin pikkuviipottajasta on tullut oikein fiksu kaveri.

Olen niin vanhanaikainen, että kuuntelen oikeaa radiota, en mitään kännykkäradiota.

Iskä oli ostanut Aurelialle uudet sisätossut. Niiden pohjassa on liukuestenuppeja, jotka pitävät Aurelian mielestä hassua ääntä kävellessä. Niinpä Aurelia steppaili pitkin lattioita aivan innoissaan. Yritimme saada siitä kuvaa, koska se oli niin hassun näköistä, mutta meno oli vähän liian nopeaa... ;)

Aurelia tuli kanssani tietokonehommiin. Kuvan reunoja piti vähän häivyttää, ettei sotkuinen työhuoneemme näkyisi ;) 

Nyt lähden taas iltaharrastukseen, se on hieno juttu se :)

(ennakko)luulot pois

Posti toi uuden Richter-levyn, jota kuuntelen parhaillaan. Monesti "ihana" musiikki on jotenkin imelää, överiä tai kikkailua. Tää on raikasta, valoisaa ja kirpeää :) 

Tiistaiaamun venyttelytunneillani on ihania asiakkaita. Oma ennakkoluuloni on ollut, ettei kukaan perusihminen jaksa syvävenyttelyä (2-4 minuuttia pitkiä erittäin rentoja venytyksiä), mutta mun mielestä se on kaikkein parasta venyttelyä, ja sanoinkin ehdoksi kun minulle tarjottiin tätä tuntia, että vedän sitten syvävenyttelyä. Ennakkoluuloni sai nopeasti kyytiä. Tunnin jälkeen ihmiset tulevat kiittämään ja ovat ihmeissään, että näinkin "ei-mitään-treeni" saa olon tuntumaan niin hyvälle. Itsekin olen ihmeissäni jokaisen tunnin jälkeen. Ja pomokin aina välillä ihmettelee ja kehuu, että asiakkaat ovat tosi tyytyväisiä mun venyttelytunteihin. Kyllä syvävenyttely on aivan mahtavaa!

Muuta hyvää: Aurelia nukkui sikeästi kärryissään, pääsin kahvittelemaan ja vielä kauppaan ja kotiinkin ennenkuin heräsi :)

Kotimatkalla näin jo kaukaa, että bussi on pysäkillä, mutta en jaksanut juosta liukasta alamäkeä kaikkine ruokakasseineni vaunujen kanssa. Ajattelin, että suosiolla odotan seuraavaa bussia. No kun pääsin pysäkille, bussi oli siellä edelleen ja ehdinkin juuri sopivasti kyytiin. Voi että kun pienistä asioista voi tulla hyvä mieli! :)

Kotona tein lounaan päätteeksi tosi hyvää (vähähiilarista) jälkkäriä. 

Resepti tuttuun tapaan hatusta ja määrät sinnepäin. Tämä suunnilleen neljälle henkilölle. Blenderiin:

2 kypsää avokadoa

200g pakastemustikoita

200g pakastemansikoita (kotimaisia)

n 2-3dl vettä(määrä riippuen haluaako lusikoitavaa vai juotavaa)

loraus kookoskermaa

8 tippaa steviaa tai muuta makeuttajaa mieltymyksensä mukaan

Koristeluun mustikoita ja raakakaakaopalasia. Nam! :) Avokado toimii yllättävän hyvin smoothieissa ja muissa sen tapaisissa mössöissä. Tässäkin ennakkoluuloilleni kyytiä.

Ja päivän kohokohta on vielä edessä. Olen nimittäin menossa illaksi erääseen harrastukseeni, jota en ole päässyt pitkään aikaan harrastamaan (kutsuttakoon vaikka ompeluseuraksi ;). Mieheni suostui jäämään kotiin vauvan kanssa. JEE!! :) Nähtäväksi jää nukahtaako vauva ilman tissiä vai onko vielä hereillä kun tulen kotiin.

Iltaöinen lisäys: Arvata saattaa, että harrastaminen oli mahtavaa :) Hyvä juttu oli, että sain autokyydin kotiin, joten olin kotona ajoissa. Aurelia oli jo nukahtamaisillaan ja hyvin oli mennyt.

Kun aloitin bloggaamisen ajattelin, että teen tätä vain omaksi ilokseni, että ei sillä niin väliä lukeeko tätä kukaan. Mutta tosi ihanaa on huomata, että blogistani on tykätty! Kiitos kaikille, jotka ootte kommentoinu FB:ssä, ne vasta päivän hyvisjuttuja onkin ollut :)