Näytetään tekstit, joissa on tunniste kukat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kukat. Näytä kaikki tekstit

maanantai 23. huhtikuuta 2012

Taas tapahtuu vaikka ja mitä

Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ollaan jo pitkään heitelty ilmoille ajatuksia, mutta nyt kun saatiin ensimmäinen konkreettinen asia tehtyä, vapautti se tosi paljon energiaa ja ihan toisenlaisetkin asiat aktivoituivat :) Projektin sai alulleen tarve järjestää Aurelialle oma huone. Asumisjärjestyksiä siis mietittiin moneen suuntaan niin ja näin. 

No sitten yhtäkkiä tänään aika ex tempore päädyttiin kierrätyskeskukseen ja suunnitelmat saivat konkreettisen muodon. Tässähän olisi mahtava lipasto ja tässä sopiva sänky ja tässä isoveljelle uusi kirjoituspöytä ja tässä kylppäriin kaappi ja... Pian oltiin ostettu niin paljon uusia huonekaluja, että kotiin päästyämme piti ryhtyä töihin, raivaamaan tilaa. Se on hauskaa touhua se! Vihdoinkin sain esim järjestettyä ne kaikki sikinsokiset vuosientakaiset tärkeyspaperit oikeisiin mappeihin ja tyhjennettyä melkeinpä suorastaan pelottavan kaappini, jota kutsun osuvasti romukaapiksi. Siellä olikin kyllä taas vaikka ja mitä. Ihan terveellistä tyhjentää sellaista kaappia aina silloin tällöin... Löysin mm. vanhoja soittotreenivihkoja vuodelta 2003. Hämmästyin, kuinka viisaasti oivaltanut joitakin asioita jo silloin. Sieltä kaikenlaisen avautumisen seasta löytyi mm. tällainen miete 17.7.03:

SOITON ILOA

saa tuottaa ääntä itse

saa tuottaa erilaisia ääniä ja itse päättää millaisia

saa löytää riffejä ja melodioita, monenlaisia tunteita

saa upota musiikin tilaan

saa nauttia äänistä

saa löytää äänien välisiä yhteyksiä ja jatkumoita

saa oppia, saa oppia oppimaan, saa oppia ajattelemaan, saa oppia tuntemaan itseään ja mieltymyksiään

saa aihetta ihmetellä ja ihastella

 .
Tällaisessa hyvässä nosteessa yhtäkkiä myös hyvin pitkään vaipuneena ollut keikkapuhelimeni heräsi! Miten ne asiat tapahtuvatkin aina sitten yhdellä rytinällä. You wait for a bus and then they all turn up at the same time. Keikoilla tarkoitan sellaisia "ihan oikeita" keikkoja, joista maksetaan "ihan oikeaa" palkkaa. Eli tällä viikolla menen Kymi Sinfoniettaan töihin. Treenit huomenna ja konsertit ke ja to. Ihan reipas aikataulu etten sanoisi... Mutta ihan mahtavaa pitkästä aikaa soittaa "ihan oikean" orkesterin kanssa :) Melkein jo vähän alkoi jännittää... :)

Löysimme muuten hauskan kahvilan, jossa oli löhöilypaikka rappusten alla. Ja paljon paljon leluja pienen tytön makuun. Aivan huippua! (puuha-petestä)

 .
.

sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Jotain hiirenkorvan tapaista

Voi jumpe mikä päivä! Aurinko paistoi ja mittari näytti lähemmäs +15. Kyllä kelpaa! :) Ja tehtiin taas lisää ilahduttavia kukkaislöytöjä.

Aurelia olisi halunnut hellästi silittää sinivuokkoja.
.
Ei ihan hiirenkorvia, mutta jotain sen tapaisia.
 .
Aika monta sinistä kukkaa.
 .
Vielä ei näy nuppuja, mutta punaisesta väristä tietää, että elämä virtaa näissäkin risuissa lujasti.
 .
Aurelia on niin suloinen, kun se aina välillä yhtäkkiä saattaa sanoa "Kiitos äiti!" jos olen esimerkiksi pesemässä pottaa. Aivan yhtä suloista oli tänään kun oltiin menossa päiväunille poikkeuksellisesti sänkyyn eikä vaunuun. Olin niin väsynyt, etten jaksanut lähteä työntelemään vaan halusin itsekin nukkua. Aurelia pyöri ja hyöri ja höpötteli vieressäni sellaiset 40min kunnes yhtäkkiä rauhoittui, oli hetken hiljaa ja sanoi sitten "Förlåt" ja nukahti. Voi suloisuutta! <3

Ja voi pienen tytön riemua, kun löysi uusia kiikkushevosia :)




sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Sydämen ääntä kuuntelemassa

Sepelipeite rakoilee kevään edetessä :)

.
Nyt todellakin tuntuu, että ihmeitä on! :) Olen huomenna lähdössä Jyväskylään pitämään rentoutuskonserttia. Konsertti on mallia artisti maksaa, ja pyrin peittämään kulut lipputuloilla. Sisälläni olen luottavainen, sillä sydämessäni tiedän, että tämä juttu vain on sellainen, että minun kuuluu tehdä se. Yksinkertaisesti luotan, että saan sen taloudellisesti menemään yksiin. Ihan siitä alkaen, että minulla on varaa matkustaa sinne, jne vaikka tili jo jonkin aikaa on ollut lopulla. Jotenkin vain olen onnistunut pysymään rauhallisena ja luottavaisena. Ja usko tai älä!!! Tänään, päivää ennen junamatkaa - todellakin! - huomasin, että tililleni oli ilmestynyt rahaa! Jihuu, tämä onnistuu! :) Ihan mahtava fiilis, että elämä pitää huolta kun rohekasti seuraa sydämensä ääntä! Kaiken kaikkiaan sisälläni on vahva tunne, että tämä onnistuu. Se tuntuu erittäin hyvältä! <3

Ihanan aurinkoinen päivä! Poskia kuumottaa, olen tainnut saada aurinkoa! :) Siskoni perheineen tulivat kylään ja hiekkalaatikolla oli hauskaa yhteistä tekemistä. Ja kukkalöytöjäkin tehtiin.

Hiekkapyramideja ja arkeologisia kaivauslöytöjä.

Beibihevonen saa vauhtia keinussa.
 .


Siskot ovat kyllä kullan arvoisia! Se, että joku on elänyt samat lapsuudenasiat läpi ja tietää mistä on kyse kun avautuu hankalista asioista, se on todella hieno asia. Korkkasimme kesäkauden vilauttelemalla valkoisia käsivarsiamme parvekkeen auringossa jutellen. Tuki tällaisten asioiden käsittelyssä on kyllä todella arvokasta ja tärkeää. Kiitos ihana sisko! <3

tiistai 10. huhtikuuta 2012

Mikä ruusu? Punaruusu!

Tykkään todella paljon siitä, kun ihmiset tekevät mitä tahansa juttuja sydämen palosta ja omasta inspiraatiosta. Vastakohtana sille, että vain raha ja rahan tavoittelu toimii motivaattorina. Ensemble Nylandia -barokkiorkesteri on tällainen nykypäivän harvinaisuus: ammattimuusikot järjestävät, harjoittelevat ja esiintyvät soiton riemusta. Ilmaiseksi! Usein itsekin ajattelen, että ne keikat, josta saa paljon rahaa, on niitä parhaimpia. Mutta nyttemmin olen kyllä vakuuttunut, että ne keikat, jossa todellakin tehdään musiikkia sydämen innoittamana - ja ilman taloudellisia paineita! - ovat niitä kaikkein upeimpia keikkoja! Tunnen itseni niin etuoikeutetuksi, että saan olla osallinen tätä hämmästyttävän upeiden muusikoiden porukkaa!

Kunnon sembalot :)
 .
Tämänkertaisen konsertin solisti, sopraano Tuuli Lindberg, on aivan ilmiömäinen! En itsekään oikein tykkää sellaisista kirkuvista oopperanaisista, mikä mielikuva sopraanosta ehkä ensimmäisenä tulee. Tuuli on kuitenkin aivan omaa luokkaansa. Niin heleää ja kirkasta barokkityylistä laulua ja ihanan ilmaisurikasta äänenkäyttöä. Ei ihme, että häntä pidetään Suomen parhaimpana barokkisopraanona. Kokonaisuus kuulostaa niin hyvältä, ja vain imen vaikutteita kuin pesusieni. Se on tehokkain tuntemani tapa oppia :) Ja konserttihan on huomenna, 11.4. klo 19 Ruoholahden konservatorion konserttisalissa ja se todellakin siis on ilmainen! Joten tervetuloa hämmästelemään barokin mahtavuutta :)

Ennen soittotreenejä käveli kauppakeskuksen läpi. Siellä oli niin kauniita kukkia, että en voinut vastustaa :) Vielä kun kirkkaanpunaiset ruusut olivat alennuksessa (olivat mukamas nuupahtaneita) niin pitihän sitä tarttua tilaisuuteen! Yhdessä pikkupuutarhurin kanssa puuhasteltiin sitten jälleen parvekkeella. Satuin (mukamas) vahingossa visualisoimaan parvekkeemme ylitsepursuavan täynnä upean värisiä kukkia, joten ei kai sille mitään voi ;D




 
Muistutan vielä lukija-arvonnasta! Eli kaikkien lukijoiden kesken arvon pääsylipun BodyHoliday-festivaalille 22.4. Arvonta suoritetaan onnenpäivänä, eli pe 13.4. :)

sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Istutetaan uutta

Päivän ajatus: Jokainen hetki on uusi mahdollisuus. Vaikka jokin olisikin mennyt pieleen - tai paremminkin suunnitelman ohi! - ei tarvitse, eikä kannatakaan odottaa ensi uutta vuotta tai maanantaita tai huomista päivää ryhdistäytyäkseen. Juuri NYT kannattaa tehdä parhaansa. Se on oikeastaan ainoa hetki, jolloin muutos on mahdollinen! Eli jos tein jotakin epärakentavaa voin palata ruotuun nyt ja joka hetki. Minulla on ihan joka hetki siihen mahdollisuus!

Voi minun rakas pieni puutarhuri oli niin riemuissaan kun toin kotiin pääsiäisliljoja istutettavaksi! Tykkään tosi paljon viherpeukaloida (tätäkö se peukaloni halusi?!) joten tässä meillä taitaa olla äidin ja tyttären yhteinen harrastus! :) Taitaa tulla todella mahtava parvekesesonki!









Nii oliks näitä lisää jossain?

tiistai 22. marraskuuta 2011

Kaamoksen sydämessä

Yksi hienoimmista asioista, mistä tulee hyvä mieli on, kun onnistuu auttamaan toisia ihmisiä. Tänään sain auttaa useampiakin. Venyttelytunnillani käy jos jonkinlaisen vaivan omistavaa henkilöä. Hämmästyin itsekin, kuinka paljon tietotaitoa minulle on elämän varrelta kerääntynyt, kun osasin neuvoa useammallekin mummelille terveellisiä ja lääkkeettömiä vaihtoehtoja mitä erilaisimpien vaivojen hoitoon. Minulle ihan yksinkertaisia juttuja. Luontaistuotteita, superfoodeja, ruokailujuttuja, elämäntapajuttuja, itsehoitojuttuja. Ennen kaikkea pystyin antamaan ihmisille toivoa! Jos skeptikon mielestä superfoodit ovat vain placeboa, niin mitä väliä sillä on, jos se kerran auttaa!? :)

Ja voi ihanuutta! Minä sain tänään kukkia! <3 Vieläpä rakkaalta mieheltäni! <3 Ihan oikein ruukussa, eli ei mitään puolen viikon kestävää kimppua, vaan ihan oikean, elävän orkidean! Orkideat ovat ihan lempparikukkiani ja tulin todella iloiseksi niistä! Totta tosiaan, syntymäpäiväni lähestyy. Erinomainen syy päästä taas keksimään uusia jänniä raakakakkuja! :)


Ja selvisimme Kuusamoreissulta kotiin, vaikka kotimatka yöjunalla olikin aika rankka. Lentokotelossa oleva basso on aika paljon roudattavaa. Siihen päälle vielä matkatavarat ja lapsi vaunuineen. Nukuimme kuitenkin hyvin ja olisimme nukkuneet mielellämme vielä enemmänkin jos VR olisi tapansa mukaan ollut riittävästi myöhässä... ;)

On ihan mahtavaa, että mieheni lainaa kirjastosta hyviä kirjoja. Nyt luen lainaamaansa aivokirjaa, Parasta aivoillesi (Kivinen-Keränen-Ruuti) ja on kyllä jällee todella lukemisen arvoinen kirja! Tässäpä viimeksi lukemani kolahtanut pätkä:

Sipsipussi rapisee jo entistä useammalla aikuisellakin, ja mikroaaltouuni kilahtaa tiheään tahtiin. Jäätelöä mussutetaan suoraan purkista telkkaria katsoessa. Netissä surffaillessa suu käy kokoajan. Kosketusvajetta, läheisyydennälkää, lääkitään lohturuualla. Kun on vaje ja huono olo, ruoka helpottaa. Aivokemian kannalta näin juuri on. Syöminen saa onnellisuushormooni oksitosiinin virtaamaan. Syödessä olo rauhoittuu ja rentoutuu. Ahdistus ja stressaantunut olo häviävät.

Kosketusvaje, läheisyysnälkä. Aika rankkoja sanoja, suorastaan tabuja tässä kulttuurissa! Nyt kun on pimeää ja kylmää, on entistäkin tärkeämpää ja hienompaa huolehtia ei vain itsestään yksinään, vaan myös toisistamme! Ei vain omasta, vaan toistemme kosketusvajeesta ja läheisyysnälästä! Mussuttamisen sijaan oksitosiininsa voi saada vaikkapa halaamisesta. Se on samalla sosiaalista vuorovaikutusta ja aivoillemme kaiken kaikkiaan äärettömän terveellistä! Ja miksi siitä on tehty niin vaikea asia? Voiko asialle mitään? Halaa sinulle tärkeitä ihmisiä! Se on ilmaista ja antaa kaikille osapuolille niin paljon kaikkea hyvää! :)

Nyt tosiaan vihdoin kotona! Pääsin purkamaan kameran, ja tässä vielä hyviä hetkiä Suomalaisen Barokkiorkesterin Kuusamoreissun varrelta:







Pikkubussissa oli todella tiivis tunnelma.

Ja upeat maisemat!

Pitkän ajomatkan paras hetki :)

Oli siitä lentokotelosta jotain iloakin!

Poroja! <3


Upea sumu konserttipaikan vieressä.

Kiertueen viimeinen konsertti täpötäydelle, innostuneelle yleisölle.

torstai 26. toukokuuta 2011

Musiikkijuttuja :)

Tein rentoutuskonsertteja varten oman blogin, tsekkaa täältä. Tarkoituksena oli laittaa pystyyn jonkin sortin kotisivut kun niitä on kyselty niin paljon. Mutta kun osaan vain bloggailla, niin näillä mennään sitten. No anyway, piti katsoa onnistuinko laittamaan sivut niin, että google löytää ne jos hakusanana on "rentoutuskonsertti". No ei se löytänyt. Pitää jotain otsikoita varmaan säätää vielä. Mutta sen sijaan google löysi sillä hakusanalla aika mielenkiintoisen twitteripätkän! Tästä jos mistään tuli hyvä mieli! Jos keräis vähän rohkeutta, niin olisi kyllä äärimmäisen mielenkiintoista ottaa yhteyttä ja ehkä jotain yhteistyötä keksiä...!

Musiikkitiede JY

Olin tänään kevään viimeistä opetustuntia pitämässä. Musiikkiopiston käytävässä oli (ehkä vapun jäljiltä?) kiinnostava vihreä peruukki, jota piti tietysti testata heti. Huomaa myös pinkki rytmimuna :)



Lisää musiikkiaiheista juttua. Meinasi olla hieman tylsä bussimatka, joten annoin Aurelian kuunnella musiikkia.


Tässä yksiäänistä laulua n. 1000-luvulta.

Ja tässä Larssonin kontrabassokonsertto.

Oli tänään varmaan muutakin hyvää kuin vain musiikkijuttuja, nää musahommat nyt sattui vain inspiroimaan niin kovasti, että jäivät päällimmäisenä mieleen... No ainakin hienoja kukkia olin näköjään kameraan tallentanut!