Nyt on kyllä niin kesä, että pakko se on uskoa! :) Erityisen ilahduttavia ovat tienvarsien keltaistakin keltaisemmat voikukat. Se väri tunkeutuu sieluun. Niinku hyvällä tavalla :)
Paljasjalkatouhu sai ihan uuden ulottuvuuden kun raotin hieman tämän maadoituskirjan kantta. Jos yhtään hyvinvointijutut kiinnostaa, niin tämä on kyllä must. Paljasjalkailu ja kaikenlainen luonnossa oleilu on aina ollut minulle iso juttu ja tavallaan olen jo tiennyt tuon, mitä kirjassa sanotaan. Mutta kirjaa on hyvin kiinnostava lukea, koska se on tieteellisesti kirjoitettu (vaikka huuhaaksi voisi äkkipäätä luulla).
Jo ennen kirjan lukemista pääsin tosissani barefoottailemaan, ja kyllä tekikin hyvää! Kävimme kaverini mökillä ja oli niin lämmintä, etten vain pystynyt pitämään kenkiä jalassa. Siinä siis koko päivä meni ihanasti ulkoillen ja pihahommia tehden. Ja ihan nätin punerruksenkin sain olkapäihin :) En muistanutkaan kuinka luontevasti tulee oltua koko päivän ulkoilmassa kun mökkeilee. Voi kyllä teki hyvää! Miten ulkoilma ja luonto (ja maadoittuminen!) voikaan olla niin huippua!
Jos tämä ei ole kesää, niin mikä sitten! :) |
.
Meillä on pöydällä lukuisten voikukkien lisäksi myös kaunis tulppaani. Pieni tyttö rakastaa poimia kukkia ja... voi ei... tietysti piti se kaikkein hienoin poimia. Vastoin kaikkia äidin ohjeita. Voi miten tuollaisia pieniä tyttöjä kasvatetaan???.
.
No, ainakin yksi juttu on tässä kasvatuksessa mennyt toistaiseksi oikein hyvin. Aurelia nimittäin mankuu kaupassa terveellisiä naposteltavia. Kuten beibi-appelsiinia. Ei tarvittu huutopotkuraivareita, kyllä äiti mielellään mandariinin ostaa <3
.
Oih, ja kävin pitkästä aikaa myös ulkona treenaamassa! Juoksin meren rannalle, missä aurinko laski kultaisena ja lämmittävänä. Siinä oli puistonpenkki ja se oli tämänkertainen kuntosalini. Millaisen treenin voikaan saada aikaiseksi yhdellä penkillä, huh huh! Tässäpä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti