Olipa reissu... Koettiin melkoisen
hienoja hyviä hetkiä sekä myöskin lopulta-hyviksi-kääntyviä
hetkiä. Mummolareissu siis takana. Pienet serkkustytöt saivat
leikkiä mummon kanssa kun porukan isommat (siskot ja minä)
toteutimme todella mittavan mainion suurenmoisen päähänpiston.
Valitettavasti en voi kertoa siitä vielä, sillä kyseessä on
todellinen jymypaukkuyllätys, mutta aivan takuulla laitan tänne
kuvia sitten muutaman viikon päästä kun yllätettävä on yllätetty :)
Mutta olipa kyllä hauskaa, luovaa, työlästä ja innostavaa!
Pikkupalleroisilla näytti olevan sama
meininki, hauskaa, luovaa, työlästä ja innostavaa. Tässä he leikkivät sulassa sovussa, yhteisymmärryksessä samaa leikkiä. Tosin mitättömän pienellä
yhden kirjaimen erolla: Aurelia luulee, että leikin nimi on diska (tiskata) kun Eléa taas on aivan innoissaan leikistä nimeltä fiska (kalastaa).
Tuolla lapsuuteni metsässä on kyllä aina yhtä rauhoittavaa. Siskon kaupunkikissakin tajusi jutun juonen saman tien.
.
Kun sitten tultiin takaisin stadiin istuuduimme pitkän junareissun päätteeksi Huvilan Kahvilaan, siis se paikka musiikkitalon vieressä, missä kahvi maksaa 6 markkaa (voi siellä euroillakin maksaa). Sain tietää, että kaikki kahvilan tuotteet on gluteenittomia! Eikä mitään pakastimesta mikron kautta sulatettuja riisi-soija-perunajauhomössöjä, vaan jonkun suomalaisen pientilan kasvattamasta tattarista ihan paikan päällä leivottua! Hinnatkin olivat ihan normiluokkaa, jos hieman edullisempaakin. No, myyjä katsoi, että taidettiin olla niin nuutuneita matkanteon jälkeen, että antoi meille mehevän tattaripullan kaupan päälle. Se upposi!! :)
.
.
Voin suositella erityisesti kaikille, jotka välttelee kotimaisia viljoja! :) Me jatkettiin tästä sitten vielä siskon luo yöksi, sillä olin näppärästi unohtanut kotiavaimet mummolaan.... Mutta tien päällä kun oltiin, niin oli onneksi kaikki yövarusteetkin rinkassa. Tosin täytyy myöntää, että kun tänään vihdoin päästiin kotiin, olin kyllä hyvin hyvin väsynyt...