Sadonkorjuun aika

Löysinköhän herkkusieniä? Eivät nuo ainakaan valkoisia kärpässieniä ole, kun on noin tumma heltta ja se kauluskin puuttuu. No, parin metrin päässä kulki joka tapauksessa autotie, joten jäivät poimimatta. Mutta mahtavaa kun tulee syksy, kasvukauden huipentuma, yltäkylläisyyden ja sadonkorjuun aika. Luonto tarjoaa parastaan ja me saamme nauttia siitä :)

Hyvä fiilis, nimittäin tuntuu, että alan pikkuhiljaa edistyä tässä hyvän olon jutussa. Rhonda Byrnen Voima-kirja oli varsin inspiroivaa luettavaa ja voin lämpimästi suositella sitä. Ei sinänsä mitään kovin mullistavaa uutta, mutta se inspiroi ja innostaa hyvänlaiseen ajatteluun. 

Kantava ajatus kirjassa on, että sitä saa mitä tilaa, you´ll reap what you sow. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kun viljelen ajatuksissani, sanoissani ja teoissani hyvyyttä ja rakkautta, niin sitä myös saan (ja vastaavasti jos viljelen ärtymystä, valitusta, vitutusta jne, niin sellaista elämä tulee myös antamaan lisää). 

No entä jos kuitenkin vituttaa? Aina välillä kai itse kutakin? Hyvä ohje tuolta kirjasta tuli, josta aikaisemminkin täällä blogissani mainitsin. Kertauksena:

Ajattele rakkautta kuin se olisi lasiin kaadettua vettä, ja lasi olet sinä itse. Kun lasissa on vain vähän vettä, siellä on veden puute. Et voi muuttaa vedenpinnan korkeutta käymällä tyhjyyttä vastaan ja yrittämällä kantaa sitä ulos. Tyhjyys katoaa ainoastaan täyttämällä lasi vedellä. Kun tunteesi ovat negatiivisia, olet tyhjä rakkaudesta, mutta kun täytät itsesi rakkaudella, huonot tunteet ovat tiessään.

Mieheni, Tapio Sippoin lisäsi tähän vielä jatkon ja päätelmän: Kun lasi täyttyy yli äyräiden ja alkaa valua yli, riittää rakkaudesta muillekin. Aito rakastaminen alkaa siis aina itsensä rakastamisesta (kuten Sippoin Wellnessissäkin opetetaan).

Tätä olen yrittänyt testata käytännössä. Helppoa se ei ole, mutta uskon, että tässä voi kehittyä. Tänään sain sen jopa toimimaan. Aamu oli alkanut ärtyisästi, jotakin oli mennyt pieleen ja mieheni kanssa äksyilimme toisillemme. Lähdin Aurelian kanssa puistoon äksymielentilassa ja yritin kovasti tuota lasin täyttämistä. Yritin muistuttaa mieleeni kaikkia mieheni hyviä piirteitä, mitä kaikkea hienoja asioita hän tekee ja miten rakastettavasti hän myös käyttäytyy. Piti kyllä hieman ponnistella, jotta ajatus pysyisi noissa hyvissa jutuissa, välillä se tuntui tosi keinotekoiseltakin. Sitten jossakin kohti vitutus lakkasi. Jatkoin hyvän ajattelua ja se oli jo paljon helpompaa. Kyllä kannatti! Iltapäivällä kun mieheni tuli kotiin sain jo oviaukossa haleja ja pusuja <3


Kiireisen kotiäidin lounas. Mihin nyt kotiäidillä kiire on? Tietysti saamaan lapsensa päiväunille ajoissa. Eli äkkiä jotain blenderiin, siitä pillilliseen (mainio sana!) kirahvimukiin, vauva vaunuun ja eikun päikkärikävelylle. Oli muuten hyvää!

1 tl spirulinaa
1 tl chlorellaa
1 tl ohraorasjauhetta

½ dl hamppuproteiinia
½ avocado
2 rkl chian siemeniä

2 rkl kookosöljyä
kourallinen cashewpähkinöitä
ripaus steviaa  

lähdevettä

Olipas muuten mainio salitreeni tänään! Törmäsin netissä treeniin nimeltä Bodyrock. Huh mikä kroppa tuolla bodyrockin kehittäjällä on... Treeni on kivalla tavalla funktionaalista ja sen voi tehdä missä lie sattuu olemaan ja se ottaa vain 15-20min/päivä. Joka päivä uusi treeni, ja päivän treenivideon voi katsoa blogistaan www.bodyrock.tv. Kokeilin tämänpäiväistä treeniä ja tykkäsin kympillä! Tuli just hyvä hiki ja tsemppi päälle, mutta ei kuolemanväsymystä. Haittapuoli olikin, että kun teki mieli treenata paljon pidempään kuin vaivaiset 15min! Siispä lisäsin treeniin 15 min säkkihakkausta ja 15 min aerobista. Näitä bodyrockeja aion ehdottomasti tehdä lisää!

Oooh!! Tässä loppukevennys :D Heh heee hee, vitsi mikä meininki!