Ensimmäinen reaktio oli: Katastrofi!!! Sitten naureskelin itselleni. Hohhoijaa... kylläpäs ollaan taas.... :D Sitä seurasin päivän mittainen kokemus siitä, että minä itse, osaamiseni ja henkinen pääomani, eli se mitä voin ANTAA ihmisille, se on se juttu. Ja koin, että minulla itse asiassa on sellaista hyvin paljon. Se on tärkeintä. Ulkonäköäkin tärkeämpää.
Olin siis menossa pitämään venyttelytuntiani ja "katastrofi" oli niinkin katastrofaalinen asia, kuin että olin unohtanut meikata! Tuli melkein teini olo... ;P Ja siis yleensähän meikkaan ripsivärin ja kulmakynän verran. Hohhoijaa... kukaan tuskin edes huomasi eroa... :) Ja oikeastaan kun kävin kauppakeskuksen vessassa ja vilkaisin peiliin, niin tajusin, että olen melkein jopa paremman näköinen ilman meikkiä :) Persoonallisempi ja omanlaisempi :) Tottuisiko tähän? Siis tarkoitan, tottuisikohan vastaani tulevat ihmiset tähän. Naisten meikkihän on tässä kulttuurissa niin itsestäänselvä asia, että meikitön nainen saattaa näyttää oudolta. Jotenkin väsyneeltä, sairastuneelta, köyhältä, masentuneelta? Päätin, että iloisuuteni ja elinvoimani riittää antamaan olemuksestani oikeanlaisen kuvan myös ilman meikkiä. Ja saatan myös laittaa ripsiväriä taas joskus naamaan. Ollakseni enemmän "normaali".
 |
| Ei meikkiä. Ja ihan itseni näköinen kuitenkin. |
Syksy on vekkulia aikaa, kun sää on niin monipuolista. Välillä on upean kirpeä ja aurinkoinen keli, välillä taas tuju ja tumma tuisku. Ja välillä molempia yhtäaikaa. Mikäpä ei silloin ilahduttaisi enempää kuin sateenkaari! Tämä oli vielä ihan täydellinenkin, mutta ei vain mahtunut kuvaan kokonaan.
Sateen jälkeen on ihania lätäköitä. Aikuisestakin on hauskaa laittaa kumpparit jalkaan ja mennä loiskimaan. Kannattaa kokeilla jos on elämä liian tylsää! Auttaa asennoitumaan syksyyn ja sateeseen hyvällä tavalla ;)
Ja kauniita sateen kastelemia koristemarjoja löytyi matkan varrelta myös.
Taivaalla möllötti upea kuu. Harmi että tällä olemattomalla zoomilla ei saanut parempia kuvia. Mutta on se aina vangitseva ilmestys tuollainen jättikokoinen pallo taivaalla.
Mitä vielä? Niin joo! Laitoin ikkunaan jouluvalot! Ystäväni sanoo, että lokakuussa saa laittaa, joten inspiraation puuskassa sitten laitoin. Ja on myönnettävä, että se luo mukavaa tunnelmaa aina iltaisin ja aamuisin kun on vielä pimeää. Pimeällekin ikään kuin hyväksyttävä funktio: sisustusvalot näyttävät paremmalta! Niin, opin senkin, että jouluvaloja kannattaakin sanoa sisustusvaloiksi, niin niitä voi pitää vaikka vuoden ympäri :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti