Termi "synkroniteetti" tulee usein vastaan noissa elämäntapaoppaissa. Sillä tarkoitetaan ymmärtääkseni sellaista, että hommat sujuu tosi mainiosti ja suorastaan taianomaisesti. Eilen oli aikamoinen päivä ja olen vieläkin hieman ihmeessäni. Synkroniteettia se taisi olla.
Minulla oli tiukka päivä ja olin jo edellisiltana (-yönä) tehnyt itselleni minuuttiaikataulun. Vielä aamupalalla ajatus päivästä tuntui stressaavalta ja raskaalta. Mutta juostessani vaunujen kanssa bussiin minulle tuli aivan yhtäkkiä ja yllättäen hyvä ja energinen fiilis. Jotenkin ihmeellisesti vain tiesin, että tästä tulee tosi hyvä päivä.
Ehdin bussipysäkille 5min etuajassa, mutta bussikin oli saman verran etuajassa! Pääsin siis suoraan kyytiin ja bussi ajoi jotenkin normaalia nopeammin. Vaihtobussikin tuli ihan prikulleen. Joten kun olin jättänyt Aurelian hoitoon olin jo puolituntia edellä aikatauluani! Otin ilon irti ja menin kahville nautiskelemaan kiireettömyydestä :) Sieltä pääsin jälleen aivan hämmästyttävän hyvin seuravaan kohteeseen bussilla, joka jälleen tuli suoraan kuin tilauksesta ja ajoi reittinsä niin, että olin jälleen etuajassa! Sitä tapahtuu minulle äärimmäisen harvoin. Ja onpas hieno fiilis olla ajoissa ja hengailla hetken ennen tapaamista!
Koko päivä meni samanlaisessa synkassa. Bussit tulivat juuri oikeaan aikaan, olin kaikkialla reilusti etuajassa, välillä jouduin jopa odottamaankin. Mikä ei haitannut ollenkaan, sillä minulla oli mielenkiintoinen kirja mukanani. Myöskin viipottaessani paikasta toiseen tapasin hämmästyttävän monta tuttua, mikä sekin toi oivallisen lisän toimivalta tuntuvaan päivään!
Lisäksi minulla oli niin hyvä flow päällä, että päätinkin lenkkeillä jotkut välimatkat sen sijaan, että olisin mennyt bussilla. Lenkkireitin varrella olikin paljon kaikkea hassua ja kiintoisaa:
Miettimistä. |
Seinätaidetta. |
Luontoakin löytyi. |
Tällaista tilaan elämääni lisää! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti