perjantai 9. syyskuuta 2011

Tätä varten täällä :)

Olen vieläkin ihan innoissani! Jälleen kerran tajuan, että tosiaan kannattaa tehdä juuri sitä, mistä innostuu kaikkein eniten! Ihan kuin olisin tätä varten täällä! Kävin siis pitämässä lyhkäisen rentoutuskonsertin pienimuotoisessa tilaisuudessa. Ihan mahtavaa olla siinä tilanteessa seuraamassa kun ihmiset rentoutuvat lattialla ja oikein näkee, kuinka he päästävät irti, sulautuvat alustaan ja katoavat jonnekin unimaailman autuuteen! Itselleni soittaminen on jotenkin niin arkinen itsestäänselvyys, tätä mä nyt muutenkin teen vaikkei kukaan kuunteliskaan, etten aina tule ajatelleeksi miten paljon se antaa jollekin toiselle!

Toisinaan mieleeni hiipii epäilys siitä, että koko resonanssin vaikutus on ihan vain omaa mielikuvitustani ja ettei siitä kuitenkaan saa irti sitä mitä kuvittelen. Oli kyllä innostavaa, miten ihmiset ottivat matalat taajuudet ja koko konsertti-idean vastaan. Sain jälkeenpäin aidosti kiitollista palautetta, että juttu toimii ja oikeasti tuntee, kuinka ääni vaikuttaa kehoon ja mieleen. Kuulijat kertoivat erilaisista tuntemuksistaan ja vaikutteistaan ja se oli ihan sopusoinnussa sen kanssa, mitä itse olen äänen vaikutuksesta ajatellut. On kyllä kiitollinen olo, että saan tehdä tällaista! Ja lisäksi tämä on superpaljon kivempaa kuin soittaminen sibelius-akatemian matineoissa, joita kuuntelevat vain muut muusikot bongaten kaikki virheet ja rosot, koska ovat niin harjaantuneet sellaiseen kuunteluun (omassa harjoittelussaan).


Aikaisemmin päivällä kävin suomenruotsalaisten kulttuuritalossa jutskaamassa juurikin tästä rentoutuskonsertti-ideasta. Näyttää siltä, että ensi ystävänpäivää vietetään siellä Deep Relaxing Soundsin merkeissä :) Lisätietoja lähempänä. Paikka on muuten aika upea. Vanha tyylikäs talo, joka on rempattu sopivalla ripauksella nykyaikaa alkuperäistä tyyliä kunnioittaen.


Ihana, rakas linssilude! <3


Sisustusta ihailemassa.


Kun tarkastelin tuota Caisan konsertin mainostani, huomasin siellä pikkuprintillä valokuvaajan nimen, nettisivun ja copyright-merkin. Tuli pieni omatunnon nipistys, joten menin sivuillensa ja kaivoin sieltä yhteystietonsa. Lähetin hänelle saman tien rohkeasti sähköpostia ja kysyin lupaa kuvan käyttöön. Tänään kuvaaja vastasi: 

I´d be honored if you used. 

Kylläpäs tuli hyvä mieli! Varmaan meille molemmille :D


Kiitos Dasha Denger, olet mieletön valokuvaaja!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti