Blogiarvonta :)

Kävin Helsinki Day Span Body Holiday -tapahtumassa. Kaunis paikka ja mukavan oloisia ihmisiä. Aluksi hieman mainostyyppistä toimintaa, mutta sitten ohjelmassa oli luentoja, NLP-työskentelyä, joogaa ja mindfulnessia. Rahalla olisi saanut jotain hoitojakin. Ilahduttava ja miellyttävä irrottautuminen perusarjesta. Parin tunnin miniloma :)

Seuraava BodyHoliday on sunnuntaina 22.4. ja siihen on nyt lippu arvottavana! :) Arvontaan osallistuvat kaikki jotka ovat ilmoittautuneet lukijaksi arvontapäivään pe 13.4. mennessä. Lukijaksi voi liittyä klikkaamalla sinistä palkkia "Liity tähän sivustoon" blogisivun oikeassa reunassa. Jos et halua liittyä sitä kautta, voit osallistua myös laittamalla sähköpostia suoraan minulle henrica.fagerlund@gmail.com. Eli jos olet jo blogin lukija olet automaattisesti mukana arvonnassa, eikä sinun tarvitse tehdä mitään :)  Ja oli siellä muutamia miehiäkin, joten rohkeasti vaan mukaan ;)

Tein NLP-klinikalla kompastuskivitestin ja sain myös pikaohjeet erilaisten kompastuskivien välttämiseen. Kas tässä:

Aamuinen matka tuonne tapahtumaan oli ihanan valoisa. Onnekseni myöhästyin bussista ja seuraavaan oli puoli tuntia aikaa, niin ehdin kävellä jo aika monen pysäkin päähän nauttien linnunlaulusta, auringonpaisteesta ja heräävästä luonnosta :)

Tämä oli aivan huippulöytö!

Mutta tämäkin piristi :)

Ja vielä pieni avautuminen lopuksi... Melkein koomista kuinka elämä tuntuu laittavan oppimani asiat saman tien testaukseen. Tuo eilinen viisauden/kärsimyksen tie -oivallus sai tänään ihan konkreettisen ulottuvuuden. Käytönnässä elämä loi tilanteita ikään kuin testiksi tai harjoitteluksi, että miten niitä valintoja tehdäänkään...

Eli tänään kamppaillut pettymyksien, epäreiluuden ja "miksi juuri minä" -tunteiden kanssa. Mutta pystyin tietoisesti tarkastelemaan tilannetta "ulkopuolisesti", mikä auttoi kovasti. Katselin kuin pientä tyttöä, joka on saanut ihanan herkullisen jäätelön ja ensimmäisen nuolaisun jälkeen pudottanut sen hiekkaan. Tunsin kaikki hänen pettymyksen ja epätoivon tunteensa, jopa kuulin hänen toivottoman itkunsa. Mietin, mikä olisi viisain tapa lohduttaa tyttöä? Ainakin heti lopettaisin ajatukset tytön syyttämisestä tai muusta rankaisemista! Ostaisinko uuden jäätelön? Entä jos se ei olisi mahdollista? Yrittäisinkö auttaa ymmärtämään, että elämä toisinaan vain on mitä on? Että asiat joskus vain tapahtuvat ilman, että kukaan olisi syyllinen? Millä tavalla selittäisin? Kovin selkeitä vastauksia en löytänyt (vielä), mutta pohtiminen itsessään tuntui hyvin tarkoituksenmukaiselta. Siinä jo yksi hyvä puoli tapahtuneeseen!

Tämä sama tapahtui myös pienemmässä mittakaavassa eilen, kuin helpompana valmistautumistehtävänä tämänpäiväiseen :) Raaka kananmuna tippui lattialle ja hajosi. Reaktioni oli aika lähellä tuota jäätelöpallofiilistä. En kuitenkaan ärtymykseltäni saanut aikaiseksi siivota kananmunaa heti pois vaan se jäi lattialle lojumaan kuin luovuttaneena. Mutta hetken päästä se oivallus jo tulikin! Tässähän mainio tilaisuus testata vahnav kansan keinoa: olisiko raa'asta kananmunasta hyötyä Aurelian takkuisiin hiuksiin! Siispä kaavimella nostin kananmunan purkkiin ja suihkussa pestiin sillä hiukset. Riitti meille molemmille. Ja se tosiaankin toimi, hiuksista tuli paksun ja pehmeän oloiset! Ja ovat pysyneet sileinä jo kokonaisen päivän, mikä todellakin on ennätys! :) Näennäisesti ikävät asiat voivat olla kultakaivoksia!

Kaava siis meni: vahinko -> pettymys -> oivallus -> hyvä seuraus. Nyt vain luotan elämään, että sama kaava toistuu myös isommissa asioissa :)