Paljasta pintaa

Metsä on jo vihreä! Ainakin sammal :) Ja enin osa lumesta on kadonnut ihan yhtäkkiä vaan! Päästiinpä helpolla :) Kevään sarastus on niin ihanaa ja ihmeellistä aikaa!

Moikka maa! Pitkästä aikaa, kiva nähä sua taas!

 .

Vähäks siistii ku tääl on kaikkii tikkuja ja keppejä ja käpyjä ja kiviä ja sammalta ja... ja...!

.
Peukaloni turposi jokunen viikko sitten ilman mitään ulkoista syytä. Särkyä ja turvotusta kesti sen reilun viikon. Nyt se on jo kunnossa (jihuuu!). Yleisesti ottaen olen aina terve, joten kun jokin kipu tulee, suhtaudun siihen vakavasti haluten löytää sen syyt ja sopivat toimenpiteet. En halunnut lääkkitä tätä asiaa pois päiväjärjestyksestä, vaan halusin antaa luonnolle mahdollisuuden työstää asiaa ja samalla itselleni mahdollisuuden oppia. Ja tämä pikkuruinen peukalo tosiaan opetti minulle paljon! Laitan tästä ihan oman postauksen myöhemmin.

Tuntuipa muuten erikoiselta, kun netti ei toiminut. Ihan uudenlaisia elämyksiä. Vaikkapa sellainen, että istuskelee perheen seurassa pöydän ympärillä ja menee sitten ajoissa nukkumaan :) Asioita jäi hoitamatta. Mutta elämää on muutakin. Kokeile joskus. Se ehkä kirpaisee ja haastaa hieman myös itsehillintää, mutta on kyllä vaivan arvoista :)