Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ollaan jo pitkään heitelty ilmoille ajatuksia, mutta nyt kun saatiin ensimmäinen konkreettinen asia tehtyä, vapautti se tosi paljon energiaa ja ihan toisenlaisetkin asiat aktivoituivat :) Projektin sai alulleen tarve järjestää Aurelialle oma huone. Asumisjärjestyksiä siis mietittiin moneen suuntaan niin ja näin.
No sitten yhtäkkiä tänään aika ex tempore päädyttiin kierrätyskeskukseen ja suunnitelmat saivat konkreettisen muodon. Tässähän olisi mahtava lipasto ja tässä sopiva sänky ja tässä isoveljelle uusi kirjoituspöytä ja tässä kylppäriin kaappi ja... Pian oltiin ostettu niin paljon uusia huonekaluja, että kotiin päästyämme piti ryhtyä töihin, raivaamaan tilaa. Se on hauskaa touhua se! Vihdoinkin sain esim järjestettyä ne kaikki sikinsokiset vuosientakaiset tärkeyspaperit oikeisiin mappeihin ja tyhjennettyä melkeinpä suorastaan pelottavan kaappini, jota kutsun osuvasti romukaapiksi. Siellä olikin kyllä taas vaikka ja mitä. Ihan terveellistä tyhjentää sellaista kaappia aina silloin tällöin... Löysin mm. vanhoja soittotreenivihkoja vuodelta 2003. Hämmästyin, kuinka viisaasti oivaltanut joitakin asioita jo silloin. Sieltä kaikenlaisen avautumisen seasta löytyi mm. tällainen miete 17.7.03:
SOITON ILOA
saa tuottaa ääntä itse
saa tuottaa erilaisia ääniä ja itse päättää millaisia
saa löytää riffejä ja melodioita, monenlaisia tunteita
saa upota musiikin tilaan
saa nauttia äänistä
saa löytää äänien välisiä yhteyksiä ja jatkumoita
saa oppia, saa oppia oppimaan, saa oppia ajattelemaan, saa oppia tuntemaan itseään ja mieltymyksiään
saa aihetta ihmetellä ja ihastella
.
Tällaisessa hyvässä nosteessa yhtäkkiä myös hyvin pitkään vaipuneena ollut keikkapuhelimeni heräsi! Miten ne asiat tapahtuvatkin aina sitten yhdellä rytinällä. You wait for a bus and then they all turn up at the same time. Keikoilla tarkoitan sellaisia "ihan oikeita" keikkoja, joista maksetaan "ihan oikeaa" palkkaa. Eli tällä viikolla menen Kymi Sinfoniettaan töihin. Treenit huomenna ja konsertit ke ja to. Ihan reipas aikataulu etten sanoisi... Mutta ihan mahtavaa pitkästä aikaa soittaa "ihan oikean" orkesterin kanssa :) Melkein jo vähän alkoi jännittää... :)
Löysimme muuten hauskan kahvilan, jossa oli löhöilypaikka rappusten alla. Ja paljon paljon leluja pienen tytön makuun. Aivan huippua! (puuha-petestä)
.
.
Romukaappeja penkomalla ja järjestelemällä voi kyllä löytyä kaikkea kivaa! Löytämääsi mietteeseen verrattuna tein vaatimattoman löydön; kaksi pientä imukuppikoukkua joihon sain lapsille omat värikkäät käsipyyhkeet roikkumaan tarpeeksi matalalle. Ihan tällaisesta pikkulöydöstä tuli hyvä mieli :)
VastaaPoistaMuistin sinua tänään haasteella, käyhän kurkkimassa blogiini :)
Kiitos! Hyvä haaste, täytyy tarttua :)
VastaaPoista