Näytetään tekstit, joissa on tunniste ystävällisyys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ystävällisyys. Näytä kaikki tekstit

torstai 8. maaliskuuta 2012

Be careful what you wish for! :)

 .
Hauskaa, olen päässyt affirmaatioiden jujusta kiinni ja niistä on tullut tosi hauska ja piristävä ajanviete päiviini :) Mitä siis on affirmaatio?  
 
Affirmointi oikeastaan hyvin helppoa, mutta tosiaan ennen kaikkea mukavaa :) Tarvitsee vain mielikuvitusta ja hyvää mieltä. Mukavia asioitahan on kiva kuvitella! Kokeile vaikka itse. Käytä mielikuvitustasi, eläydy ja uppoudu tähän koko olemuksellasi: "Säteilen iloa, innostusta, inspiraatiota ja rakkautta".

Hauskaa, vai mitä? Oikeastaan kaikki ajatuksemme ovat tavallaan affirmaatioita eli tilauksia. Siksi onkin hyödyttävää hieman tarkkailla mitä ajatuksissaan päästelee ja muokata ne toivomuksiensa mukaisiksi! Ihan ensimmäisenä kannattaa kääntää kieltomuotoiset lauseet positiiviseen muotoon, koska kieltomuodossa ilmaistu asia valitettavasti toimii mielessä samalla tavalla kuin positiivinenkin. Vaikkapa klassikko: Älä ajattele sinistä apinaa! (sitä enemmän mitä enemmän yrität olla ajattelematta...). Siispä: Sun täytyy varoo mitä sä haluut, koska sä saat sen! :)

Yhtäkkiä alkoi tehdä mieli raakasuklaata. Sydämenmuotoista.

Ja voi ihmetystä ja hauskuutta, että ne toimivatkin! Tehdessäni lähtöä oli ties mikä tavara kadoksissa. Ajattelin ja kuvittelin itseni tällaiseen tilanteeseen: "Löydän aina kaiken tarvitsemani helposti". Kun ei mitään tapahtunut muunsin muotoon "Löydän aina kaiken tarvitsemani helposti ja nopeasti". Kuvittelin, millaista on olla sellainen henkilö, miltä se oikeasti tuntuu. Ja mitä ihmettä! En edes ehtinyt loppuun asti kun löysin etsimäni! Kolme muutakin kadonnutta tavaraa putkahteli esiin samalla keinolla. Joidenkin kohdalla ehdin vain ajatella, että tämänkin voisi affirmoida, niin jo löytyi! Olin niin ihmeissäni!!!



.
Muita kivoja ajatuksia/kuvitelmia arjessani ovat vaikkapa: "Ehdin bussiin helposti ja rauhallisesti", "Minulla on aina tyylikkäitä ja sopivia vaatteita", "Bussi kulkee sujuvasti ja miellyttävän pehmeästi", "Minulla on iloinen ja rakastava perhe". On muuten aika kivaa käyttää aikansa tällaisia miettien :) Erityisen tehokas ja mieltä keventäviä ovat "Säteilen iloa ja ystävällisyyttä", "Näen vastaantulevissa ihmisissä paljon hyvää", "Minulla on upea elämä!"

Bongasin muuten todella hyvin ilmaistun jutun Viidakkomiehen blogista:
Teknologia on poistanut tarpeen fyysiselle työlle. Hyvä niin! Päästään helpommalla, ja saadaan lisää vapautta. Mutta sitten huomataankin, että ihmiskroppa tarvitseekin myös fyysistä vastusta, pysyäkseen edes kasassa.
Samoin on nykyään mahdollista eliminoida kaikki muutkin haasteet ja ongelmat elämästä, ja elää tosi vapaasti, ja jos jotain tarvii saada tapahtumaan, löytyy aina muitakin keinoja kuin raaka voima ja väkisinpuskeminen. Mutta sitten huomataan, että myös psyyke tarvitsee treeniä ja vastusta voidakseen todella hyvin.
Lihastyön fysiologinen tarve ei tarkoita sitä, että ihmiskunnan tulisi luopua kaikesta teknologiasta ja jokaisen palattava pellolle kyykkimään. Se tarkoittaa vain sitä, että yksi voi mennä Zumbaan ja toinen tennikseen.
Samoin se, että psyyke vaatii vastusta, ei tarkoita että elämästä tulisi tehdä jälleen kroonisesti vaikeaa. Se tarkoittaa vain, että seuraavaksi aletaan kehittää “henkisiä urheilulajeja” – ja aletaan olla ihan liekeissä silloin, kun myös itse elämä edelleen onnistuu tarjoamaan jotain todella haastavaa ja jopa ärsyttävän hankalaa. Parasta psyyke-treeniä ja asennevahvistusta! Kiitos ms tauti, kiitos kaikille byrokraateille, kiitos verottaja, kiitos logistiikka-ongelmat! Erityis-kiitos tiskeille, pyykkikoneelle ja vaatekorille – ja kaikista isoin kiitos sille, jos huomaa ottaneensa liikaa projekteja päällekäin.

Täytyy varmaan ryhtyä raakasuklaantekoon... :)

lauantai 25. helmikuuta 2012

Mielikuvitus ja vaikutus

Tuntuu, että elän jännittävää aikaa! Tämä positiivisuusajattelu on vienyt minua paljon pidemmälle, kun aluksi kuvittelinkaan. Tuntuu, että alan näkemään asioita oikeasti uudella tavalla. Tilanteita, ihmisiä, eläimiä, fiiliksiä. Ehkä osaan myöhemmin selittää paremmin kun olen tottunut tähän, mutta tuntuu, että pystyn aistimaan asioita, ikään kuin menemään asioiden ja syiden "sisälle" ja sitä kautta ymmärtämään sen sijaan, että katselisin maailmaa itsestäni erillisenä ja tekisin sen perusteella omia johtopäätöksiä. Tämä on aika huikeaa :)



Ehkä helpoin aistittava asia on ilmapiiri. Olen oikeastaan aina ollut sille hyvin herkkä. Mutta nyt vasta olen huomannut, miten valtavan paljon itse vaikutan siihen, halusin tai en! Esimerkiksi eräässä kahvilassa oli kahvilatyöntekijä, joka vaikutti hyvin kireältä ja siksi en oikein tykännyt hänestä. Joskus saatoin mennä toiseen kahvilaan jos huomasin hänen olevan töissä välttyäkseni tämän negatiivisuudelta. Sitten kerran vain päätin suunnata vahvaa hyvää tahtoa tätä ihmistä kohtaan odotellessani omaa vuoroani. Sillä kertaa nainen käyttäytyi hyvin neutraalisti, mikä oli ihan ilahduttavaa. Mutta sen jälkeen joka kerta kun olen kahvilassa käynyt hän on ollut mitä aurinkoisin ja ystävällisin! Muutin varmaankin myös itse omaa käytöstäni ja se heijastui hyvin nopeasti! Tämä ei ollut mikään huuhaatemppu, vaikka se perustuikin mielikuvitukseen. Meillä jokaisella on tämä kyky ja sitä kannattaa ehdottomasti käyttää, koska siitä seuraa paljon hyvää tosi monelle henkilölle ja lisäksi se tulee moninkertaisena takaisin itsellemmekin! Mielikuvitus on vahva työkalu, tämä kannattaa pitää mielessä :)

Liittyyköhän tää kuva mitenkään aiheeseen? Mut aika makee on!

Tästä tuli mieleen hieno intiaanitarina, jonka ehkä olet jo kuullut. Mutta siltä varalta ettet, niin tässä voit tutustua hienoon viisauteen, jota on helppo soveltaa omaan elämään:
Vanha Cherokee-tarina kahdesta sudesta. Eräänä iltana vanha Cherokee kertoi pojanpojalleen taistelusta, mikä oli käynnissä hänen sisällään. Hän sanoi: "Poikani, se tapahtuu kahden suden välillä. Toinen on paha: vihaa, kateutta, surua, katumusta, ahneutta, ylimielisyyttä, itsesääliä, syyllisyyttä, katkeruutta, alemmuutta, valheita, väärää ylpeyttä, ylemmyyttä ja egoa. Toinen on hyvä: iloa, rauhaa, rakkautta, toivoa, seesteisyyttä, nöyryyttä, ystävällisyyttä, suopeutta, empatiaa, anteliaisuutta, totuutta, myötätuntoa ja luottamusta." Pojanpoika ajatteli asiaa hetken ja sitten kysyi isoisältään: "Kumpi susi voittaa?" Vanha Cherokee vastasi yksinkertaisesti: "Se kumpaa syötän."

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Eespäin sano tyypit lumessa!

"Tosi hieno keli!", huudahti Tapio heti aamusta. Ulkona oli metrikaupalla lunta maassa ja lisää tuli vaakatasossa niin, että ilma oli aivan valkoinen. Niin no joo, onhan tämä ihan hieno keli olla sisällä, mietin itsekseni. Vaan Tapion into ei laantunut, se suorastaan vain yltyi samaa tahtia kinosten kanssa. Joten lopulta löysimme kaikki itsemme lumihangesta :) Kyllä olin iloinen mieheni hyvästä asenteesta!

Aika paljon oli tullut lunta... :)
Ilmakin oli ihan valkoinen.



Ja lumi peitti melkein jo aidan ja ikkunat!

Muksis maksis, sanoivat ukot pulkkamäessä.

Jiiihaaaa!!!
Peace man! Lumisotaa :)

Ja yksi pieni tyttönen yritteli pysytellä vauhdissa mukana .

Sitten tapahtui ihmeellinen asia: Aurelia halusikin mennä päiväunille äidin sänkyyn. Ja nukkuikin peräti kolme tuntia! Se sopi mainiosti, sillä mitään katuja ei oltu aurattu ja vaunukävely olisi ollut vähän jo liian urheilullista terveydentilaani nähden..

Mutta terveydentilasta pakko oikeasti sanoa, että jee! Kurkkukipu on hellittänyt, siitä olen erittäin iloinen! Toki vieläkin kuljen kurkkupastilli suussa, mutta nyt voi jo hengittää tuntematta kipua. Hieno juttu se! Olisi kova hinku päästä jo kuntoilemaan ja toteuttamaan kaikkia uusia soittoideoita... Ai niin! Kirjoitin aiemmin, että sain akupainannasta paljon apua tämän flunssan selättämiseen, mutta harmittelin, etten muista niistä mitään. No, Tapio järjestää nyt ihan kokonaisen virkistysillan teeman ympärillä, että jos tuntuu ajankohtaiselta, niin mainos tulee tässä:
Keskiviikkona 22.2. klo 17-21 on seuraava Sippoin Wellness ilta. Ohjelmassa terveydenhoitoa sekä akupainantatekniikoin, Sippoin meridiaanihieronnalla että Sippoin Wellness harjoittelun keinoin : )

Keskiviikon erityisaiheena flunssan hoito ja ennaltaehkäisy, sekä jalkojen/varpaiden hoito.

Tapahtumapaikka Helsingin keskustassa.

Tilaisuus keskiviikkona on KAIKILLE AVOIN! Hinta 40 euroa, ohjaajat 10 euroa. Ennakkoilmoittautuminen edellytetään, 050 5328 528 Tapio.

Tapahtumat järjestää Suomen Kansanterveyden ja Terveysliikunnan Edistämisen Seura ry.
Tervetuloa!

Kahvilassa ilahduin, kun maksusekoilun päätteeksi tarjoilija antoi minulle lapun, jossa ilmoitti minun olevan tärkeä :) Ja siitä syystä saisin seuraavan kahvini ilmaiseksi :)


Luin Uskalla Innostua -Ilkan mietteitä valittamisesta. Kun kerran olen tässä valittamattomuushaasteessa mukana, niin tuntuu ihan sopivalta kopioida terävät ajatuksensa tänne:
Yksi valittamisen syitä on se, että valittamisen aikana ei kykene näkemään sitä MITEN asiat voisivat olla tai MITEN asiat saisi muutettua paremmaksi.

Kun siis kyllästyt valittamiseen, niin mieti mikä olisi paras vaihtoehto tilalle, innostu siitä ja jollakin tavalla näe se, että tottakai juuri sinä pystyt saamaan kyseisen muutoksen aikaan. Se minkä haluat elämässäsi, tarvitsee olla ensiksi mahdollista mielessäsi. Tämän jälkeen et enää valita asiasta, vaan mietitkin asiaa uudella tavalla ja keksit keinoja muutokseen.
Valittaminen on hyvää silloin kun se:
- saa miettimään omaa elämää uusin silmin
- auttaa suuntaamaan ajatukset siihen mitä haluaa tilalle
- siitä saa tiedon tai tiedostamisen siihen mitä on vialla tai mitä tarvitsee muokata omassa elämässä
- se aloittaa muutoksen parempaan
- se hymyilyttää, naurattaa tai luo huumoria ympäristössään 



Käytä siis valittamista muutoksen voimana tai jos osaat, niin voit myös hauskuuttaa sillä muita.

perjantai 3. helmikuuta 2012

Sitten nukkumaan... zz z zzzZZz z

Voi että, tulin iloiseksi Ruohonjuuressa kun iloinen kassatäti jakeli kaupanpäällisiksi luomuhedelmiä! :) Oli hiukan henkisesti rankka päivä alla ja tällainen ventovieraan ystävällinen ele todella lämmitti! Kiitos! <3

Nyt aion tehdä parasta, mitä rällaisen päivän päätteeksi voi: menen aikaisin nukkumaan. Riittävä uni antaa kummasti lisää voimia ja energiaa. Suosittelen! :) Hyvää yötä!


torstai 26. tammikuuta 2012

Sano se!


"If you can´t say something nice, don´t say nothing at all"  -Thumper
"Jos sinulla ei ole mitään hyvää sanottavaa, niin älä sano mitään" -Rumpali

Jep, tämä on hyvä muistaa. Paitsi, että kolikon kääntöpuoli on melkein jopa vielä tärkeämpi: "If you have something nice to say, please say it!", eli "Jos sinulla on jotain hyvää sanottavaa, niin SANO SE!" :)

On ihanaa olla sellaisessa moodissa, että näkee kivoja, upeita, hienoja ja mahtavia juttuja ympärillään ja kaikkialla! Mutta miksi pitää ihanuudet omana tietonaan, sillä hyvä mieli tarttuu ja sitä on ihana tartuttaa ympäriinsä! Siksipä voisikin sanoa ääneen hyviä juttuja, mitä tulee mieleen. Välillä tuntuu, että olen liian kiinni sellaisessa supisuomalaisessa asenteessa, että "älä vaan sano kenellekään mitään, ettet häiritse toisia". Äh mitä roskaa! Tänään sanoin hyvää ihan ventovieraille ja se oli hauskaa! :)

Kahvilan tytöllä oli uusi kampaus, joka sopi hänelle tosi hyvin. Sanoin sen hänelle ääneen ja hän ilahtui siitä kovasti. Sitten tuli vielä muitakin hyviä asioita mieleen ja sanoin nekin ääneen. Kerroin, että tykkään käydä heidän kahvilassa, kun heillä on niin hyvä ilmapiiri työntekijöiden kesken. Tyttö oli yhtä hymyä ja myönsi, "joo, meillä on kyllä ihana porukka" :) Iloa suorastaan pursui yli äyräiden ja varmasti tarttui muihin jonottajiin :)


Nousin bussiin, jonka luulin menevän rautatientorille. Kuskina oli nuori ulkomaalainen mies, olemukseltaan vähän sellainen "räpsysilmä limaluigi" ;) Olisi voinut olettaa, että hän laittaisi soimaan jotain latinopoppia tai edes radionovaa, mutta ehei! Hän soittikin jotakin tosi makeen kuuloista barokkimusiikkia! Kuuntelin aivan ihmeissäni ja innoissani. Päätin, että kun saavumme perille, niin menenkin etuovesta ulos ja kiitän häntä hienosta ja rohkeasta musiikkivalinnasta. Mutta pahus, yhtäkkiä bussi kääntyi ihan eri suuntaan ja tajusin olevani väärässä bussissa. Tuli kiire painaa nappia ja kerätä tavarat kokoon. En enää kehdannut enkä ehtinytkään mennä etuovelle ja kiitellä. Mutta sen verran kehtasin, että huikkasin hänelle keskiovelta "Kiitos!". Onneksi kehtasin, muuten olisi jäänyt harmittamaan. Aika harvoin bussikuskeja muutenkaan kiitetään. Voisin omalta osaltani muuttaa tätä tapaa, koska se ihan varmasti ilahduttaa kuskia!

Tämänpäiväisestä kokemuksesta innostuneena päätin, että huomenna otan projektiksi huomata kaikkia hyviä ja ilahduttavia juttuja ja sanoa ne ääneen! Ihan sama, vaikka ihmiset pitäisivät minua kahjona. Uskon silti, että hyvän ja ilahduttavan jakaminen on hyvää ja ilahduttavaa myös muiden mielestä! :)