maanantai 18. heinäkuuta 2011

Ortodoksinen keskipäivä

Tänään tulimme kotiin metsäläisreissulta. Matkan varrella poikkesimme isäni Harryn luona. Hänen kotinsa on oikeasti rauhallinen. Ikoneja ja pyhiä esineitä täynnä :) Ortodoksisuus on kaunista ja tunnelmallista. Aika pysähtyy ja valo täyttää mielen.

Ruokapöydän ikoni.

Takan reunan ikonit.

Alttari ja pyhiä kirjotuksia.

Ruokailimme Harryn vehreässä puutarhassa. Edellisen asukkaan istutukset kasvavat siellä villin vapaasti, eikä Harryn tarvitse itse tehdä mitään. Joten joka kerta kun siellä käy, on puutarha erilainen. Kuin uusi seikkailu. Tällä kertaa mansikkamaa oli muuttunut tiheäksi koivikoksi. Tosin oli siellä mansikoitakin jemmassa. Niitä en kerennyt laittaa edes purkkiin kun pikkuinen suu oli jo säilönyt ne.

Muumikattaus innosti.

Harryn puutarhan loistetta.

En väitä, että olisi hyvä juttu jos auto hajoaa. Mutta hyvää on, jos auton hajoamisesta huolimatta saa kaikki hommat toimimaan. Kuten meille kävi. Jo toissapäivänä huomasimme, että laina-autosta on bensatankki hajalla. Pihalla oli isot bensalammikot (jotka poistimme polttamalla...) ja mietimme, voisiko autolla ajaa laisinkaan. Kieltämättä kirpaisi kun liian kallis liemi valui myrkyttämässä maata. Veimme auton valuttamaan paikkaan, jossa bensan pystyi ottamaan talteen. Ja lopulta tänään, kun puoli tankkia oli tullut ulos vuoto tyrehtyi! Eli pääsimme ajamaan  kotiin ja kaikki hyvin. Saimme jopa tutun autonkorjaajakaverin kiinni, joten sekin homma on pian kunnossa. Näin se menee. Ja maailmakin pysyi pystyssä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti