Päivän päätteeksi

Tällainen bloggaaminen on aika hyvä asia. Nytkin istuskelen tässä ja mietin, mitä kaikkea hyvää tänään on tapahtunut. Erinomainen tapa se! Voi mennä hyvällä mielellä nukkumaan, kun päällimmäisenä mielessä on päivän kohokohdat. Ja todellakin hyvää löytyy aina. Ei tietenkään joka päivä saa lottovoittoa mutta iloa on vaikka missä arkisissakin asioissa.

Esimerkiksi tapasin tänään kotiäitikaverin ja Aurelian ikäisen lapsensa pitkästä aikaa. Aurinko paistoi ja välillä oli niin lämmintä, että takki sai kyytiä. Lähdimme mieheni kanssa yhdessä työntelemään Aurelian päiväunikärryjä. Kävelimme pitkin kauniita merenrantoja ja valkovuokkojen täyttämiä metsiä. Oli niin lämmintä, että tunsin pakottavaa tarvetta riisua hikiset kenkäni. Kyllä jalat tykkää kävellä maan pinnalla! Ja miten vapauttava tunne kävellä metsäpolkuja ilman kenkiä! Ja keikkapuhelinkin on pirissyt. Aika hieno päivä! Ja ihan kohta pääsee nukkumaan. Loistavaa :)

Kevätparvekkeen ensimmäinen ihan itse kasvatettu kukka!

.

Mitä hyvää sinulle on tänään tapahtunut, mitkä olivat sinun päiväsi kohokohdat? :)

Supervoimia

Voihan superkuu! Jotain se ihan varmasti vaikutti, koska tein uskomattoman itseni ylittämisen tänään kuntosalilla. Vedin nimittäin elämäni ensimmäisen puhtaan leuan! Olin näyttämässä toiselle treenaajalle, että "näin vauhtia ottamalla saan kyllä leuan, mutta näin (suorilta käsiltä) en saa" ja sitten luulin näyttäväni, kuinka en saa leukaa, mutta yhtäkkiä tunsinkin itseni kevyeksi sainkin ihan helposti vedettyä sen leuan! Ja sitten tämä toinen treenaja näytti aivan saman tempun ja veti myös elämänsä ensimmäisen puhtaan leuan! Siinä kyllä leuat loksahtivat auki molemmilla :) Ja superkuunkin muistin vasta paljon myöhemmin. On se ihmeellistä. Vanhan kansantarun mukaan kananmunan saa tasapainoteltua pysymään pystyasennossa vain kevätpäiväntasauksen aikana. Joskus lapsuudessa testattiin, ja ihmeellistä kyllä se piti paikkansa. Jotain näissä taivaankappaleiden vetovoimissa on :)

Parveke näyttää ihanan elävältä tällaisena harmaana sadepäivänä.

Aurelia ja mummo piirtää äitibambeja.

.,

Aika usein kun kerron olevani virallisesti työtön, niin ihmiset ottavat sen harmillisena asiana. Todellisuudessa olen hyvin onnellinen tästä tilanteesta! Olisi aika harmillista olla töissä joka päivä 8h. Se on aivan älyttömän pitkä työaika! En oikeastaan edes käsitä, miten enin osa ihmisistä jaksaa sellaista vuodesta toiseen. Olen onnellinen kun voin olla paljon kotona ja minun on mahdollista tehdä taiteellista työtä ja soittaa. Tuntuu, että voin ihan oikeasti "toteuttaa itseäni", kuten se kuuluisa klisee kuuluu. Rikastumaanhan sillä ei ehkä pysty, mutta who cares, elämässä on tärkeämpiä asioita! <3

Aurelia sai pyörän. Nykyiset potkupyörät ovatkin pyöräilemään oppimisen kannalta paljon älykkäämmät kuin ennenvanhaiset apupyöräsysteemit. Ja tietysti hyvä tasapainottava superkuu ;)

Aurelia itse muisti yhtäkkiä, että päässä kuuluu olla kypärä. Fiksu tyttö :)

.

Mikä ruusu? Punaruusu!

Tykkään todella paljon siitä, kun ihmiset tekevät mitä tahansa juttuja sydämen palosta ja omasta inspiraatiosta. Vastakohtana sille, että vain raha ja rahan tavoittelu toimii motivaattorina. Ensemble Nylandia -barokkiorkesteri on tällainen nykypäivän harvinaisuus: ammattimuusikot järjestävät, harjoittelevat ja esiintyvät soiton riemusta. Ilmaiseksi! Usein itsekin ajattelen, että ne keikat, josta saa paljon rahaa, on niitä parhaimpia. Mutta nyttemmin olen kyllä vakuuttunut, että ne keikat, jossa todellakin tehdään musiikkia sydämen innoittamana - ja ilman taloudellisia paineita! - ovat niitä kaikkein upeimpia keikkoja! Tunnen itseni niin etuoikeutetuksi, että saan olla osallinen tätä hämmästyttävän upeiden muusikoiden porukkaa!

Kunnon sembalot :)

 .

Tämänkertaisen konsertin solisti, sopraano Tuuli Lindberg, on aivan ilmiömäinen! En itsekään oikein tykkää sellaisista kirkuvista oopperanaisista, mikä mielikuva sopraanosta ehkä ensimmäisenä tulee. Tuuli on kuitenkin aivan omaa luokkaansa. Niin heleää ja kirkasta barokkityylistä laulua ja ihanan ilmaisurikasta äänenkäyttöä. Ei ihme, että häntä pidetään Suomen parhaimpana barokkisopraanona. Kokonaisuus kuulostaa niin hyvältä, ja vain imen vaikutteita kuin pesusieni. Se on tehokkain tuntemani tapa oppia :) Ja konserttihan on huomenna, 11.4. klo 19 Ruoholahden konservatorion konserttisalissa ja se todellakin siis on ilmainen! Joten tervetuloa hämmästelemään barokin mahtavuutta :)

Ennen soittotreenejä käveli kauppakeskuksen läpi. Siellä oli niin kauniita kukkia, että en voinut vastustaa :) Vielä kun kirkkaanpunaiset ruusut olivat alennuksessa (olivat mukamas nuupahtaneita) niin pitihän sitä tarttua tilaisuuteen! Yhdessä pikkupuutarhurin kanssa puuhasteltiin sitten jälleen parvekkeella. Satuin (mukamas) vahingossa visualisoimaan parvekkeemme ylitsepursuavan täynnä upean värisiä kukkia, joten ei kai sille mitään voi ;D

 

Muistutan vielä lukija-arvonnasta! Eli kaikkien lukijoiden kesken arvon pääsylipun BodyHoliday-festivaalille 22.4. Arvonta suoritetaan onnenpäivänä, eli pe 13.4. :)

Tämä suunta on huikea! :)

Nyt on ilmassa uusia tuulia! Vahvasti vaikuttaa, että asiat alkaa loksahtamaan kohdilleen. Rintakehässä kutkuttava tunne, että aika on kypsä monenkinlaiselle uudelle toiminnalle. Kuten FB:ssä jo mainitsinkin, sain yllättävästi kutsun haastatteluun Jyväskylän yliopiston musiikkiterapiaopintoihin. En ehtinyt suorittaa vaadittua englannin kielen testiä ajoissa, mutta laitoin paperit kuitenkin menemään. Kannatti!!! Äänenvärähtelyjen vaikutukset ovat niin suurta ihmetystä ja kiinnostusta herättävä asia, että en pääse siitä yli enkä ympäri. Ja hyvä niin! :) Ihan mahtavaa olisi päästä opiskelemaan aihetta ihan "oikeasti"! Vaikka kokoajanhan muutenkin teen omaa tutkimistani, mutta jotenkin kuitenkin tuntuu, että tuolla mestalla olisi minulle paljonkin annettavaa. Ja ehkä myös vice versa?

Aamiainen nautittiin parvekkeella auringonpaisteessa, ah! Valo, luonnon herääminen, uuden synty. Tykkään tästä [thumb]!

Aamu-uninen äiti luuli saanensa oman hiljaisen kahvihetken. Niinpä niin... :)

.

Ja kuinkas siinä kävikään :) No, sain ihaninta kahviseuraa :)

.

Elämässä on kyllä hienot ja aivan superhienot hetkensä! Tuon musiikkiterapia-asian lisäksi usea muukin asia on saanut yhtäkkisesti tuulta alleen. Kevät on kasvun aikaa! Huomenna Matteuspassiota, voiko tämä enää muuttua paremmaksi! :D

Parvekelaseihin kiinnittämäni kristallit loivat leikkisiä prismoja koko parvekkeen täydeltä. Raikastavaa! :)

.

Kevätviboja

.

Koko maailmankaikkeus ja kaikki  olemassaoleva, jonka voimme kuvitella on perimmältään pelkkää värähtelyä. Alkaen elektronitasolta (kvantit, kvarkit, mitä näitä nyt on) aina galaktisiin ja vieläkin suurempiin rytmeihin saakka, sydämen sykkeestä aivoaaltoihin ja sielun synkroniaan. Voisiko joku kertoa minulle jonkun asian, joka ei värähtele? Värähtely toimii kaikilla tasoilla samoin periaattein. Tässä meidän havannointimaailmassa yksi helppotajuinen värähtelyn muoto on ääni. Luen yhtä aivan todella mahtavaa ja inspiroivaa kirjaa sound healingista.

The rhytms of our physiology attest to the fact that human beings are not so different from the ohter "stuff" of the universe, by virtue of the fact that we are systems of vibratory matter.
    - Mitchell L. Gaynor, The Healing Power of Sound

Luonnon rytmi on tällä hetkellä vahvassa uuden kasvun vaiheessa. Mekin laitoimme rairuohoa ja ohraa nousemaan :)

.

Mahtava tunne on se, kun tuntee tekevänsä jotakin oikeaa. Sellaista, mistä tuntuu, että juuri tätä minun kuuluukin tehdä. Olin tänään pitämässä rentoutuskonserttia kun tuo fiilis nousi. Olen onnentyttö, kun saan tehdä tällaista! Se on muuten ihme asia, että konserttien välissä aina alan miettimään, että juu, kyllä se värähtely teoriassa toimii ja vaikuttaa, mutta entä jos kuulijat ei pääsekään jujusta kiinni ja minua pidetään huijarina. En ole itse koskaan päässyt kokeilemaan, miltä tuntuu kuunnella basson matalia ääniä lattialla makoillen, joten en edes tiedä, miltä se tuntuu! Konsertin jälkeinen palaute onkin minulle hyvin tärkeää. Kun ihmiset kertovat, millä kaikilla tavoin ääni, värähtely ja musiikki on koskettanut heitä, suorastaan hämmästelen, miten koskaan olen voinut epäillä tämän toimivuutta.

Aika usein konsertin jälkeen jonkinlainen jännitys hellittää, vapauttaen samalla paljon energiaa. Tänään energia pulppusi luovuutena laittaa parveke kuntoon kesää varten, aamuisen rairuohosession innoittamana. Nyt on kukkaruukut ja systeemit paikoillaan, seuraavaksi pitää keksiä multaa ja siemeniä. Tiesän yhden pikkupuutarhurin, joka enemmän kuin mielellään auttaa minua :)

.

Ps: Muistakaa blogiarvonta! Eli kaikkien 13.4. mennessä lukijoiksi ilmoittautuneiden kesken arvon lipun Helsinki Day Span Voimistavaan Body Holiday -tapahtumaan 22.4. Lukijaksi voi rekisterityä nimimerkillä sivun oikealla laidalla olevasta sinisestä Liity tähän sivustoon -palkista. Voit osallistua arvontaan myös kommentoimalla tätä postausta ja ilmoittamalla nimesi tai nimimerkin. 

Kesäherkkuja

Mahtava lämmin päivä! Tein vahingossa terveyshihhulijäätelöä kun olin tekemässä smoothieta. Tai no, ehkä siitä tuli ennemminkin pehmis tai pirtelö. Mutta maistui ainakin taivaalliselle kesäkuumalla parvekkeella nautittuna :) Kunnon vaniljakermajäätelön maku!

½ pss jäisiä luomumarjoja

1/4 avokadoa

2 raakaa kananmunaa

1 dl kuohukermaa

2 rkl chiansiemeniä

1 rkl lucumajauhoa

1 tl bourbon vaniljaa

loraus lähdevettä

Siinä parvekkeella oli niin upea valaistus, että piti valokuvata myös Aurelian hurmaavia kiharoita.

Aurelia mankui pihalla kovasti "pyylä pyylä", enkä oikein ymmärtänyt. Sitten hän lähti kävelemään talon toiselle puolelle ja lähdin perään. Aurelia meni pyörävarastolle ja ajattelin, että okei, hän haluaa mennä katsomaan pyöriä. No, Aurelia menikin kellarissa pyörävaununsa luokse ja edelleen taas "pyylä pyylä". No vihdoin tajusin, Aurelia halusi lähteä pyöräilemään! Siispä lähdimme pyöräilemään :) Vaunusta kuului ihanaa laulua, kavereista kuulosti laulu kertovan :)

Illalliseksi nautimme vielä kesän ensimmäisistä uusista perunoista. Ruotsalaisista tosin. Ja tietysti karppityyliin, eli neljä perunaa ja loput parsakaalia ja palsternakkaa. Kyytipojaksi reilusti luomukirnuvoita ja sinappisilliä.

Ja lisäksi huomasin parvekkeella, että herneenversot ovat lähteneet hyvään kasvuun!

Kukkia kukkia

Oih ihanat keltaiset voikukkanurmikot! :)

 

Justiin kun pääsiin paasaamasta tuosta kosmetiikkajutusta (eilen), niin sopivasti tänään satuin juuri kävelemään mainosständin ohi, missä oli ilmainen ihoanalyysi. Tietysti piti mennä :) Testaajanainen kysyi mitä tuotteita käytän, ja sanoin suoraan, että kookosöljyä ja sheavoita. Sitten hän tökkäsi testikoneella minua poskeen ja tulokset olivat, että ihoni on "normaali" eli "just niin kuin pitää", kuten testaajanainen ilmaisi. Vielä hieman epäröivästi hän kyseli, kiinnostaisikohan minua lainkaan heidän tuotteensa, ja vastasin suoraan, että "ei, kiinnosti vain nämä testitulokset" :)

Ostin parvekkeelle hieman kesäkukkia :)

Oikeastaan en enää ihmettelekään, miten niin helposti hukkaan tavaroita. Jos olisin etsinyt kotiavainta, niin tuskin olisin arvannut täältä etsiä. Täällä on sellaiset ihmeelliset pikku kätöset, jotka järjestelevät paikkoja... :)

Pikkukätösten omistajalle kelpaa terveyspirtelö :)