sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Kehu kymmenesti

Tänään miljoonilla suomalaisilla (ja ruotsalaisilla) oli elämässään jännitystä eli merkitystä. Se on ihan hyvä juttu. Tätä kirjoittaessani tilanne on 1-1, joten hyvä fiilis vielä itämeren molemmin puolin. Hyvä me!

Minun terveyshihhuli-karppikakkuni sai kehuja koko perheeltä. Olisi varmasti mennyt täydestä myös ei-terveysintoilijalle. Lapsetkin kehuivat ja tykkäsivät ja ne ovat tarkkoja mittareita! Kakku oli siis sokeriton ja gluteeniton ja vähähiilarinen. Ja ihan omasta hatusta revitty. Resepti löytyy eilisestä postista, eli täältä. Jos vähääkään tykkää karppailla tai muuten hihhuloida, niin suosittelen!! :)

Tällä kertaa hieman tippaleipäinen koristusinspiraatio.

Pohja suklaajuttua, sitten mansikoita ja hyytelöä ja pinnassa kermavaahtoa.

Kyllä maistuu!

Saatiin taloon myös uusi peli, Afrikan tähden ameriikan versio. Yhtä kiva kuin alkuperäinen ja tietysti täynnä uutuuden hohtoa :)


Perheemme pojat tuunasivat potkulautojaan pihalla. Aurelia halusi myös kovasti osallistua touhuun. Tulee niin hyvä mieli kun katselee kaikkia kolmea sisarusta touhuamassa yhdessä. Isoista ikäeroista huolimatta he ovat niin hyvää pataa keskenään!


Lueskelin tänään lehtiä ja sain ajattelemisen aihetta. Jutun kirjoittaja kertoi olevansa juuri se ihminen, joka hukkaa leffaliput matkalla lippuluukulta saliin. Pystyin kyllä niin samaistumaan. Olen sentään minäkin hukannut  puhelimia, passeja, visakortteja, seteleitä, lompakoita jne kaikkien huivien, lapasten, pipojen ja muiden lisäksi. Kerran jopa unohdin kontrabassoni kahvilaan, mutta onneksi se oli siellä vielä tallessa kun huomasin ja menin etsimään sitä. No, kukapa nyt sellaista haluaisikaan lähteä roudaamaan minnekään... ;)

Erityisesti tästä tunnistin itseni 100%

Ja lehdessä kolahti myös tämä. Jälleen kohta, jossa voin kehittää itseäni...

Talossamme on mahtavia naapureita. Iltapäivästä kun lähdimme ulkoilemaan istuskeli yksi naapurin perheistä pihalla pöydän äärellä ja söivät grillaamiansa ruokia. Uuni oli kuulemma mennyt rikki. He kutsuivat minut heti joukkoonsa, koska olivat grillanneet enemmän kuin jaksoivat syödä. Siispä menimme Aurelian kanssa rääpimään ihanaa lammasmakkaraa ja rucola-munakoisosalaattia :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti